*

Kyuu Eturautti - Pörrökorvapolitiikkaa Kynä voittaa miekan - joka ikinen kerta

Paheksutaan kaikkia uskontoja

Kari Salminen kirjoitti 4.9. Aamulehden Jumala vai Darwin -artikkelissaan monia ajatuksia tieteen politisoitumisesta. Jutun lopussa muistutetaan myös miten uskontokriitikko voi hetkessä muuttua yleisönsä suosikista ykkösviholliseksi, kun hän kohdistaa samat kritiikit uskonnon A sijasta uskontoon B. Asiaa aikani sulateltuani ja ihmeteltyäni pohdin miten meillä on jatkuvia haasteita hyväksyä samoja kriteerejä eri uskontojen analysointiin - joten mitä jos vain paheksuttaisiin niitä kaikkia?

Uskonto on uskonto.

Lopulta kaikissa uskonnoissa on aika lailla samat pelisäännöt. On rikasta mytologiaa, on perinteisiä neuvoja ja oppeja puettuna uskonnollissävytteiseen kirjallisuuteen. Uskonnothan eivät oikeastaan ole keksineet mitään sisältöä, ainoastaan hyvän tavan saada ihmiset kuulemaan ja lukemaan niitä. Uskonto on hieno kattaus ja tyylikäs esillepano, onnistunut lööppi tai vaikka sitten klikkiotsikko. Se on tapa saada myytyä ihmisille jotain. Nykypäivänä raha tulee useimmiten peliin heti alusta pitäen, mutta yhtä lailla perinteinen poliittinen valta on mukana väkevästi. Uskonto on tapa kontrolloida valtaa ja omaisuutta, enemmän tai vähemmän, tyylillä tai toisella.

Tekeekö sitten uskonto hyvää? Väitän, että ei. Väitän, että ihmiset tekevät hyvää uskonnon varjolla. Oli se sitten seurakunta tai yhteisö, sen jäsenet eli ihmiset haluavat tehdä jotain hyvää. Väitän, että ihminen jolla on halu tehdä hyvää, löytää tavan tehdä hyvää yhtä lailla uskonnon varjolla kuin ilmankin sitä. Ihminen on ihmiselle ihminen, siitä se lähtee, kaikki se hyvä jota tapahtuu pitkin poikin temppeleissä, kirkoissa, moskeijoissa, rukoushuoneissa sun muissa. On uskonnosta kiinni kuinka pyyteetöntä ja armollista se apu saa olla. Joskus se on tiukempaa, rajatumpaa ja ehdollisempaa, joskus avoimempaa. Yhtä kaikki, perustyö on samaa, erot ovat nyansseissa. Kaikki hyvyys mitä uskonnosta löytyy on ihmisen hyvyyttä.

Turhuuksien turhuus

Väitän siis, että uskonto on turhaa. En väitä, vaadi tai ehdota että uskonnon pitäisi olla kiellettyä. Väitän vaan, että se ei ansaitse juridista erityisasemaa, eikä mahdollisuutta asettua kritiikin yläpuolelle. Ennen kaikkea väitän että tämä pätee tasaveroisesti aivan jokaiseen uskontoon. Joka ikiseen. Minun on turha niitä nimetä tässä, koska ne ovat vain nimiä. Ei ihmisenkään hyvyys tai pahuus tule nimestä, sillä nimen voi antaa tai ottaa mustekynän sutaisulla. Samalla mustekynän sutaisulla voimme poistaa uskontojen erityisaseman laista ja antaa jokaisen ihmisen päättää antaako hän sille erityisaseman sydämessään.

Uskonnot ovat osa perinteitämme. Mitkään muut perinteemme ja tapamme eivät tarvitse erityissuojelua. On puhtaasti maallinen, kaupallinen ja poliittinen päätös että jonkinmuotoiset organisaatiot saavat meistä ylivallan. Siitä päätöksestä on aika jättänyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Uskonnothan eivät oikeastaan ole keksineet mitään sisältöä, ainoastaan hyvän tavan saada ihmiset kuulemaan ja lukemaan niitä.»

Tämä todellakin on oleellista ymmärtää, että uskonnollinen moraali on juuri tähän tarkoitukseen keksityn auktoriteetin sanomiksi kodifioituja ihmisten tarpeita.

    «Tekeekö sitten uskonto hyvää? Väitän, että ei. Väitän, että ihmiset tekevät hyvää uskonnon varjolla.»

Väitän, että ihmiset omaksuvat uskonnon paitsi edellä mainitusta syystä, saadakseen tahtomilleen moraalisäännöille auktoriteetin, toisekseen saadakseen itselleen tai "hyvyydelleen" uskonnon leiman. Sinällään leiman ottaminen on halpaa, mutta varsinaisesti laittamalla kädet saveen eli osallistumalla hyväntekeväisyyteen voidaan (yrittää) osoittaa, että ollaan tosissaan mukana.

Sikäli uskonnoilla ehkä on pieni kontribuutionsa eräänlaisen hyvän tekemiseen. Vaikka tietenkin pyyteettömämpi vain tekisi sitä hyvää ihan muuten vain.

    «Väitän siis, että uskonto on turhaa.»

Olen ehdottomasti eri mieltä! Kuten geenit, myös uskonnolliset kulttuurimeemit tuovat hyötyä yksilötasolla. Hyöty tai haitallisuus myös riippuu ympäristöstä, uskontojen kohdalla siis kulttuuriympäristöstä. Uskonto on henkilölle itselleen hyvinkin hyödyllistä silloin, kun elää ympäristössä, jossa uskonnollista leimaa arvostetaan ja jossa uskonnollinen tuominta oikeasti toimii. Varmasti uskonnollisuus on hyödyllistä ainakin uskonnollisille johtajille ja myös rivipapistolle.

Onko uskonto sitten hyödyllinen kaikissa ympäristöissä, kuten nyky-Suomessa tai muussa sekulaarissa maassa, on eri asia. Suomi on peräti poikkeuksellinen siinä, että täällä uskonnollisuutta ei pidetä moraalisuuden osoituksena, jolloin leimasta ei ole merkittävää yleistä hyötyä. Uskonnolliset piirit kuitenkin muodostavat oman lokeronsa, jossa voivat yhteistoimisesti kukoistaa.

On myös keskusteltu uskonnon merkitystä yhteisöille. Ainakin yhteisen identiteetin ja mytologisen kehyksen puolesta se voi vahvistaa ryhmäkoheesiota ja parantaa ryhmän mahdollisuuksia kilpailussa toisia ryhmiä vastaan. Yhtä lailla kuin kansallisuus, sukupuoli tai ihonväri. Onko se sitten ihmiskunnan kannalta hyvä juttu, on eri asia.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Kiintoisia näkökulmia. Vaatii aina vähän oman luokan pohdiskelua että mistä laskee alavan uskonnon vaikutuksen ja missä kohtaa se on placebo.

Juha Hämäläinen

Uskontojen merkitys ihmisten elämän ja moraalin kehityksessä on kyllä ollut erittäin merkittävä. Uskonnot ovat täysin erilaisia. Esimerkiksi islam ja kristinusko ovat vastakohdat toisilleen. Islam kehottaa runsaasti väkivaltaan, syrjintään ja rikoksiin. Islam on myös erittäin ristiriitainen oppi. Kristinusko taasen on yksiselitteisesti näitä vääryyksiä vastaan ilman mitään tulkinnan tarvetta. Ihmisen käsitys oikeasta ja hyvästä ei todellakaan ole sisäsyntyinen ominaisuutemme. Kyllä se käsitys on pitänyt muovata sukupolvien ajan.

Tieteellinen maailmankatsomus on myös uskonto. Sillä ei ole varsinaisesti jumalaa, mutta se opettaa uskomista tieteen tuloksiin. Ikävää tässä sokeudessa on, ettei tiede ole pystynyt lopullisesti selvittämään yhtään mitään sen enempää kuin muutkaan uskonnot. Tiede tekee uusia havaintoja, joita voidaan hyödyntää. Mutta yksikään tieteenala ei pysty selittämään mitään pohjamutia myöten. Lukekaa hiukkasfysiikkaa vaikkapa. Alan parhaat tutkijat naureskelevat, kun heiltä kysytään alansa tutkimuksen lopullisista saavutuksista ymmärryksemme kannalta. He vain naureskelevat odotellen taas uusia teorioita. Samaa tekevät kosmologit. Big bang-teoria on suuri huumorin aihe nykyään. Samoinkuin selitykset ihmisen Kosmoksen ymmärtyksestä.

Parhaat kosmologit toteavat, että maailmsnkaikkeutta on havainnoitu yli 13 miljardin valovuoden päähän. Saman tien heistä fiksuimmat toteavat näiden havaintojen tyhjänpäiväisyyden kannaltamme. Miksi? Koska se mitä kaikkeuden laidoilta havaitsemme tapahtui yli 13 miljardia vuotta sitten. Meillä ei siis mitään käsitystä mitä tuolla sen jälkeen tapahtunut.

Meidän ymmärryksemme jää kaikissa optioissa aina uskomisen varaan.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

En aio lähteä uskontojen vertailuun. Löydät merkittävistä uskonnoista halutessasi pyhistä teksteistä juuri niin paljon rauhaa ja ymmärrystä tai niin paljon pahuutta ja väkivaltaa kun vaan haluat. Ja lopulta mikään maallinen oikeus ei voi lähteä siitä että laitetaan eri säännöt eri järjestöille. Mikä vaan uskonto voi esittää koko illan luennon siitä miten heidän opit ovat kauniita ja rakastavia. Lopulta ero tulee siinä miten ihmiset tulkitsevat niitä. Yksi kokee velvollisuudekseen tappaa, toinen rakastaa. Raja voi olla uskonnon A ja B välillä, tai saman uskonnon eri haarojen välillä. Rajanveto on mahdotonta ja lopulta rajalla seisoo aina ihminen - kuten seisoi ihminen kynän takana silloin kun näitä pyhiä kirjoja raapustettiin.

Näin ollen palaan alkuperäiseen mietteeseeni - ei erivapauksia uskonnoille.

Sinulla, Juha, on tietenkin kiistatta oikeus mielipiteisiisi näistä, enkä tietenkään ole kykenevä sanomaan että olet väärässä. En vain katso että valtion pitäisi käyttää uskontoa erityiskriteerinä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset