Demokratia http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132358/all Sun, 21 Jul 2019 15:07:44 +0300 fi Parasta olisi sanoa vanhoille sedille ja nuorille naisille ei http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278608-parasta-olisi-sanoa-vanhoille-sedille-ja-nuorille-naisille-ei <p>Ovatko nuoret naiset nousseet valtaan vastavoimana vanhojen setien politiikalle? Koska sitten on vanhojen tätien tai nuorten miesten vuoro? Kokonaisuuden kannalta vastaus on yhdentekevä, kahlitsematon demokratia ajaa yksilöitä ojasta allikkoon.</p><p>Demokratian suuria ongelmia on, että se on lähes vääjäämättä eturyhmäpolitiikkaa. Demokratiassa enemmistö pyrkii lähes aina, tavalla tai toisella, pitämään huolen omista eduistaan, usein muiden ryhmien kustannuksella. Mahdollinen siirtyminen vanhojen setien aikakaudelta nuorten naisten aikakaudelle ei siis muuta yhteiskuntaa mitenkään paremmaksi. Vanhat sedät, nuoret naiset, vanhat tädit ja nuoret miehet. On oikeastaan aivan sama, mikä identiteettiryhmä on vallassa, koska kaikki kansalaiset eivät ryhmään koskaan kuulu. Silti me joudumme elämään samojen lakien alaisena, alistumaan muiden meidän puolestamme tekemille päätöksille.</p><p>Yhteiskunnan kehittyminen voidaan nähdä dialektisena etenevänä prosessina, heiluriliikkeenä. Teorian mukaan nuorten naisten valtakausi tulee siis ennen pitkää päättymään joko vanhojen setien valtaan palaamiseen tai nuorten miesten tai vanhojen tätien vallankumoukseen. Muutoksessa yksilön yli käytetty valta siirtyy ryhmältä toiselle.</p><p>Entä jos tiivistettäisiin mainitun dialektisen prosessin kulkua käymällä läpi kaikki ikä- ja sukupuoliryhmät nopeutetussa aikataulussa? Tämän jälkeen voisimme yksissä tuumin todeta, että mikään identiteettiryhmä ei ole muiden hallitsijana toista parempi. Voisimme todeta, että ainoa keino aidosti yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseen on poliitikoiden vallan rajaaminen mahdollisimman vähäiseksi. Meille kaikille olisi parasta luopua eturyhmäpolitikoinnista ja palauttaa valta, vapaudet ja vastuu takaisin yksilöille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puheenjohtaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ovatko nuoret naiset nousseet valtaan vastavoimana vanhojen setien politiikalle? Koska sitten on vanhojen tätien tai nuorten miesten vuoro? Kokonaisuuden kannalta vastaus on yhdentekevä, kahlitsematon demokratia ajaa yksilöitä ojasta allikkoon.

Demokratian suuria ongelmia on, että se on lähes vääjäämättä eturyhmäpolitiikkaa. Demokratiassa enemmistö pyrkii lähes aina, tavalla tai toisella, pitämään huolen omista eduistaan, usein muiden ryhmien kustannuksella. Mahdollinen siirtyminen vanhojen setien aikakaudelta nuorten naisten aikakaudelle ei siis muuta yhteiskuntaa mitenkään paremmaksi. Vanhat sedät, nuoret naiset, vanhat tädit ja nuoret miehet. On oikeastaan aivan sama, mikä identiteettiryhmä on vallassa, koska kaikki kansalaiset eivät ryhmään koskaan kuulu. Silti me joudumme elämään samojen lakien alaisena, alistumaan muiden meidän puolestamme tekemille päätöksille.

Yhteiskunnan kehittyminen voidaan nähdä dialektisena etenevänä prosessina, heiluriliikkeenä. Teorian mukaan nuorten naisten valtakausi tulee siis ennen pitkää päättymään joko vanhojen setien valtaan palaamiseen tai nuorten miesten tai vanhojen tätien vallankumoukseen. Muutoksessa yksilön yli käytetty valta siirtyy ryhmältä toiselle.

Entä jos tiivistettäisiin mainitun dialektisen prosessin kulkua käymällä läpi kaikki ikä- ja sukupuoliryhmät nopeutetussa aikataulussa? Tämän jälkeen voisimme yksissä tuumin todeta, että mikään identiteettiryhmä ei ole muiden hallitsijana toista parempi. Voisimme todeta, että ainoa keino aidosti yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseen on poliitikoiden vallan rajaaminen mahdollisimman vähäiseksi. Meille kaikille olisi parasta luopua eturyhmäpolitikoinnista ja palauttaa valta, vapaudet ja vastuu takaisin yksilöille. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puheenjohtaja.

]]>
5 http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278608-parasta-olisi-sanoa-vanhoille-sedille-ja-nuorille-naisille-ei#comments Demokratia Liberalismi Sun, 21 Jul 2019 12:07:44 +0000 Marko Kettunen http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278608-parasta-olisi-sanoa-vanhoille-sedille-ja-nuorille-naisille-ei
Miten Hitlerin valtaanpääsy estettäisiin Suomessa? http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278579-miten-hitlerin-valtaanpaasy-estettaisiin-suomessa <p>Hitlerin valheelliset ja rikolliset puheet ja teot eivät syntyneet tyhjästä eikä niiden vaikutus hävinnyt tyhjään. Mitä jos&hellip;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Jukka Petäjä</strong> esittelee tänään professori <a href="https://www.hs.fi/haku/?query=benjamin+carter+hett"><strong>Benjamin Carter Hett</strong></a>in kirjan <em>Demokratian kuolema &ndash; Kuinka Hitler nousi valtaan. </em>Petäjä kirjoittaa:</p> <p>&nbsp;</p> <ul><li><em>Weimarin tasavallan poliittisen järjestelmän suurin virhe tapahtui siinä, että se kuvitteli viimeiseen asti pitävänsä Hitlerin ja natsismin tiukasti aisoissa ja takaavansa demokraattisten instituutioiden toiminta&shy;edellytykset maassa.</em></li></ul> <ul><li><em>Poliittiset päättäjät &ndash; presidentti, valtakunnankansleri, ministerit ja kansanedustajat &ndash; antoivat omasta mielestään Hitlerille vain sen verran köyttä, että tämä pysyi rauhallisena. He tajusivat liian myöhään, että askel askeleelta diktatuuri marssi kansanvallan saleihin. Hitler onnistui naruttamaan demokraattista järjestelmää.</em></li></ul> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hitlerin aikeet ja niiden estäminen</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jos Hitler pyrkisi valtaan Suomessa 2019, millaisia asioita hänen ohjelmassaan ja toiminnassaan olisi? Niihin olisi pureuduttava, jos mieli estää hänen aikeensa.</p> <p>&nbsp;</p> <ul><li>kansallismielisyys, suomalaisuuden pakkomielteinen ja vääristelevä korostus</li><li>terveen kansainvälisen yhteistyön esto</li><li>tekeytyminen pikkudemariksi, sitten demarien ja ay:n tykittäminen tuhoamistarkoituksessa</li><li>pakkomielteinen maahanmuuttovastaisuus</li><li>suuruudenhullu vallantahto, jossa valta on oma päämääränsä</li><li>kova valtapolitiikka</li><li>valhepropaganda loputtomin toistoin, elintilan valtaaminen myös mediassa ja somessa keinoina valheitten ja puhuvien päiden tehtailu</li><li>sairas flirttailu väkivallalla ja rasismilla</li><li>uskonnon ja kirkon hyväksikäyttö</li><li>humanismin, taiteen ja kirjallisuuden tuho</li><li>kilpaurheilun nosto kulttuurin huipulle</li><li>kyttääminen ja haitanteko esim. netissä, uhkaukset, iskut</li><li>varsinaisten tarkoitusperien kätkentä</li><li>maskuliinisuus, väkivaltaisuus, militarismi, rikokset, huumeet ja&nbsp;</li><li><strong>Johtajan</strong> kirjoitusten ja toimien selittely parhain päin, aina vääristelyyn asti, jotta kaikki kannattajat voivat hyväksyä hänet.</li></ul> <p>&nbsp;</p> <p>Nämä ovat hitleriläisiä näkemyksiä, ideoita ja toimenpiteitä. Mitä tehdä, jos niitä taas ilmenisi?</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähde&nbsp;</p> <p>Jukka Petäjä:&nbsp;Parlamentaarinen koneisto ei voinut estää Hitlerin diktatuuria ja demokratian tuhoa&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006178419.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006178419.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hitlerin valheelliset ja rikolliset puheet ja teot eivät syntyneet tyhjästä eikä niiden vaikutus hävinnyt tyhjään. Mitä jos…

 

Jukka Petäjä esittelee tänään professori Benjamin Carter Hettin kirjan Demokratian kuolema – Kuinka Hitler nousi valtaan. Petäjä kirjoittaa:

 

  • Weimarin tasavallan poliittisen järjestelmän suurin virhe tapahtui siinä, että se kuvitteli viimeiseen asti pitävänsä Hitlerin ja natsismin tiukasti aisoissa ja takaavansa demokraattisten instituutioiden toiminta­edellytykset maassa.
  • Poliittiset päättäjät – presidentti, valtakunnankansleri, ministerit ja kansanedustajat – antoivat omasta mielestään Hitlerille vain sen verran köyttä, että tämä pysyi rauhallisena. He tajusivat liian myöhään, että askel askeleelta diktatuuri marssi kansanvallan saleihin. Hitler onnistui naruttamaan demokraattista järjestelmää.

 

 

Hitlerin aikeet ja niiden estäminen

 

Jos Hitler pyrkisi valtaan Suomessa 2019, millaisia asioita hänen ohjelmassaan ja toiminnassaan olisi? Niihin olisi pureuduttava, jos mieli estää hänen aikeensa.

 

  • kansallismielisyys, suomalaisuuden pakkomielteinen ja vääristelevä korostus
  • terveen kansainvälisen yhteistyön esto
  • tekeytyminen pikkudemariksi, sitten demarien ja ay:n tykittäminen tuhoamistarkoituksessa
  • pakkomielteinen maahanmuuttovastaisuus
  • suuruudenhullu vallantahto, jossa valta on oma päämääränsä
  • kova valtapolitiikka
  • valhepropaganda loputtomin toistoin, elintilan valtaaminen myös mediassa ja somessa keinoina valheitten ja puhuvien päiden tehtailu
  • sairas flirttailu väkivallalla ja rasismilla
  • uskonnon ja kirkon hyväksikäyttö
  • humanismin, taiteen ja kirjallisuuden tuho
  • kilpaurheilun nosto kulttuurin huipulle
  • kyttääminen ja haitanteko esim. netissä, uhkaukset, iskut
  • varsinaisten tarkoitusperien kätkentä
  • maskuliinisuus, väkivaltaisuus, militarismi, rikokset, huumeet ja 
  • Johtajan kirjoitusten ja toimien selittely parhain päin, aina vääristelyyn asti, jotta kaikki kannattajat voivat hyväksyä hänet.

 

Nämä ovat hitleriläisiä näkemyksiä, ideoita ja toimenpiteitä. Mitä tehdä, jos niitä taas ilmenisi?

 

 

Lähde 

Jukka Petäjä: Parlamentaarinen koneisto ei voinut estää Hitlerin diktatuuria ja demokratian tuhoa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006178419.html

]]>
88 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278579-miten-hitlerin-valtaanpaasy-estettaisiin-suomessa#comments Adolf Hitler Demokratia Kansallismielisyys Kilpaurheilu Propaganda Sat, 20 Jul 2019 12:30:35 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278579-miten-hitlerin-valtaanpaasy-estettaisiin-suomessa
Laillisuusperusta ja määräenemmistö - Ehdottomuuksien kehto http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278134-laillisuusperusta-ja-maaraenemmisto-ehdottomuuksien-kehto <p>Eikö ole vain luontaista myös odottaa, että avuton ihmisenalku vanhempien käsissä, on taipuvainen myös myöhemmin elämässä uskomaan johtajaan, joka tietää paremmin sinun parastasi, ja kuulee jokaisen parkuvan hätähuudon?</p><p>Hyvin nopeasti tästä lähtökohdasta tulee yksipuolisen tiedon syöttötuoli, jossa on mahdotonta nähdä maailmaa toisin, kuin syöttäjänsä käsistä. Kuin kissa, joka lamaantuu heti nostettaessa niskasta, niin myös aikuinen mieluummin seuraa johtajaansa, kuin pysähtyisi miettimään laillisuusperustaa hallinnon toimille.</p><p>Jotta ihminen voisi saavuttaa johtoasemansa yhteiskunnassa ja saisi ykköspaikkansa, tulee hänen saada monta nollaa peräänsä ollakseen merkittävä. Tarkasteltaessa kansanedustajien toimivallan laillisuutta vain harva kykenee &ndash; jos yksikään - perustelemaan omaa asemaansa hallinnossa, kuin vetoamalla määräenemmistöihin ja perustuslakeihin, jota kuitenkaan yksikään kansalainen ei ole koskaan todistanut ja vakuuttanut.</p><p>Kuitenkin tiedetään, että parhaiten edustustehtävissä selviävät he, jotka osaavat taputtaa itseään selälle ja osaavat myös voidella seuraajia varmistamaan erityisasemansa.</p><p><strong>Venäjällä tämä tiedetään varsin hyvin nykypäivänä.</strong></p><p>Vaikeina aikoina epävarmuus tulevaisuudesta luo ehdottomuuksille tilaisuuksia. Tarvitaan vain hengen murtaja, joka saa yksilön kyseenalaistamaan itsemääräämisoikeutensa ja taipumaan julkisen vallan alla toteuttamaan hallitsijansa työtä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eikö ole vain luontaista myös odottaa, että avuton ihmisenalku vanhempien käsissä, on taipuvainen myös myöhemmin elämässä uskomaan johtajaan, joka tietää paremmin sinun parastasi, ja kuulee jokaisen parkuvan hätähuudon?

Hyvin nopeasti tästä lähtökohdasta tulee yksipuolisen tiedon syöttötuoli, jossa on mahdotonta nähdä maailmaa toisin, kuin syöttäjänsä käsistä. Kuin kissa, joka lamaantuu heti nostettaessa niskasta, niin myös aikuinen mieluummin seuraa johtajaansa, kuin pysähtyisi miettimään laillisuusperustaa hallinnon toimille.

Jotta ihminen voisi saavuttaa johtoasemansa yhteiskunnassa ja saisi ykköspaikkansa, tulee hänen saada monta nollaa peräänsä ollakseen merkittävä. Tarkasteltaessa kansanedustajien toimivallan laillisuutta vain harva kykenee – jos yksikään - perustelemaan omaa asemaansa hallinnossa, kuin vetoamalla määräenemmistöihin ja perustuslakeihin, jota kuitenkaan yksikään kansalainen ei ole koskaan todistanut ja vakuuttanut.

Kuitenkin tiedetään, että parhaiten edustustehtävissä selviävät he, jotka osaavat taputtaa itseään selälle ja osaavat myös voidella seuraajia varmistamaan erityisasemansa.

Venäjällä tämä tiedetään varsin hyvin nykypäivänä.

Vaikeina aikoina epävarmuus tulevaisuudesta luo ehdottomuuksille tilaisuuksia. Tarvitaan vain hengen murtaja, joka saa yksilön kyseenalaistamaan itsemääräämisoikeutensa ja taipumaan julkisen vallan alla toteuttamaan hallitsijansa työtä.

]]>
0 http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278134-laillisuusperusta-ja-maaraenemmisto-ehdottomuuksien-kehto#comments Demokratia Ihmisoikeudet Itseohjautuvuus Venäjä Sun, 07 Jul 2019 17:09:25 +0000 Mikko Marttila http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278134-laillisuusperusta-ja-maaraenemmisto-ehdottomuuksien-kehto
Kabinettikorttipeli vs. kansanvalta komission puheenjohtajan valinnassa http://petraschulzesteinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278001-kabinettikorttipeli-vs-kansanvalta <p>On hienoa, että komission johtoon on ensimmäistä kertaa EU:n historiassa nousemassa nainen. Ursula von der Leyen kuuluu Saksan hyväosaiseen konservatiivieliittiin. Hänellä on kielitaitoa &ndash; saksa, ranska ja englanti &ndash; ja kansainvälistä meriittiä, mutta toisaalta myös niskassaan syytökset väitöskirjansa kopioinnista ja Saksan valtion rahojen käyttämisestä kalliiden konsulttien palkkaamiseen virallisten menettelyjen ohi. Puolustusministerinä kuudetta vuotta häntä ei myöskään pidetä syyttömänä Saksan armeijan surkeaan nykytilaan. Huhutaankin, että ilman liittokansleri Merkelin tukea von der Leyenin paineet erota puolustusministerin virasta olisivat suuret.</p> <p>Oli Ursula von der Leyen pätevä komission johtoon tai ei, suurin ongelma hänen nimittämisessään on kuitenkin äänestäjien tahdon sivuuttaminen. Euroopan parlamentti muodostuu EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten suorilla vaaleilla valitsemista edustajista. Perustamisestaan lähtien parlamentti on taistellut vahvistaakseen vaikutusvaltaansa. Tuloksia on saavutettu hitaasti mutta varmasti. Suurimpana ongelmana EU:n demokratiavajeessa pidetään sitä, ettei Euroopan parlamentilla ole kansallisten parlamenttien tapaan mahdollisuutta vaikuttaa &rdquo;pääministerin&rdquo; valintaan. EU:ssa, joka ei ole liittovaltio, eikä siten omaa hallitusta tai pääministeriä, komission puheenjohtajan rooli on parhaiten pääministeriin verrattavissa. Vuoden 2014 vaalien yhteydessä parlamentti sai tahtonsa läpi nk. &rdquo;kärkiehdokkaiden&rdquo; osalta: komission johtoon nimitettäisiin Euroopan parlamentin vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen kärkiehdokas. Kyse oli todellisesta saavutuksesta EU:n demokratiavajeen täyttämisessä, vaikka järjestelmää ei jäsenvaltioissa vielä riittävästi tunnettu.</p> <p>Nyt saavutusta ollaan purkamassa: viimeiset vuosikymmenet parlamentissa valtaa pitänyt kaksikko EPP (keskustaoikeisto) ja SD (sosiaalidemokraatit) eivät 2019 kevään vaaleissa saavuttaneet enemmistöä. Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut Renew Europe (ex Alde), johon Keskusta ja RKP Suomesta kuuluvat, ei yhdessä SD:n kanssa antanut tukeaan suurimman puolueen, EPP:n, kärkiehdokkaalle Manfred Weberille. EPP puolestaan ei ryhtynyt tukemaan vaihtoehdoksi esitettyä SD:n Frans Timmermansia. Komissaarina ansioitunut Renew Europen Margarethe Vestager olisi myös ollut vaihtoehtona mutta jäi noteeraamatta. Kykenemättömyydellään asettua yhden kärkiehdokkaan taakse, Euroopan parlamentti antoi valtioiden päämiehille vapaat kädet valita kesä-heinäkuun vaihteen huippukokouksessa komission puheenjohtajan kärkiehdokkaiden joukon ulkopuolelta. Parlamentti heikensi siten itse vaivoin hankkimaansa vaikutusvaltaa. Kyse oli myös iskusta jäsenvaltioiden kansalaisten kasvoille. Juuri kun kevään vaaleissa äänestysaktiviteetti oli noussut ja orastava toivon kipinä eurooppalaisesta kansanvallasta syttynyt, ottavat (suurten) jäsenvaltioiden päämiehet vallan takaisin osoittaen, ettei äänestäjien valinnalla ole merkitystä.</p> <p>Peli kuitenkin jatkuu, sillä Euroopan parlamentin on hyväksyttävä huippukokouksen ehdotus komission puheenjohtajaksi. Tilanne on hankala, sillä EU:lla ei ole varaa tuhlata aikaa sisäisten ongelmien ratkomiseen. Maailmankaupan ja talouden tila, geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutos, ja Brexit edellyttävät EU:lta toimintavalmista ja tehokasta koneistoa. Toisaalta, von der Leyenin valinnan hylkääminen osoittaisi, ettei parlamentti hyväksy valintoja, jotka jäsenvaltioiden päämiehet ovat tehneet suljettujen ovien takana, vaan haluaa taistella kansanvallan puolesta. Hallitsijoilla ei ole historiassakaan ollut tapana luovuttaa valtaa kansalle ilman painostusta, uhkaa tai vallankumouksia. Mutta onko parlamentaariselle demokratialle&nbsp;tällä hetkellä&nbsp;tilausta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On hienoa, että komission johtoon on ensimmäistä kertaa EU:n historiassa nousemassa nainen. Ursula von der Leyen kuuluu Saksan hyväosaiseen konservatiivieliittiin. Hänellä on kielitaitoa – saksa, ranska ja englanti – ja kansainvälistä meriittiä, mutta toisaalta myös niskassaan syytökset väitöskirjansa kopioinnista ja Saksan valtion rahojen käyttämisestä kalliiden konsulttien palkkaamiseen virallisten menettelyjen ohi. Puolustusministerinä kuudetta vuotta häntä ei myöskään pidetä syyttömänä Saksan armeijan surkeaan nykytilaan. Huhutaankin, että ilman liittokansleri Merkelin tukea von der Leyenin paineet erota puolustusministerin virasta olisivat suuret.

Oli Ursula von der Leyen pätevä komission johtoon tai ei, suurin ongelma hänen nimittämisessään on kuitenkin äänestäjien tahdon sivuuttaminen. Euroopan parlamentti muodostuu EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten suorilla vaaleilla valitsemista edustajista. Perustamisestaan lähtien parlamentti on taistellut vahvistaakseen vaikutusvaltaansa. Tuloksia on saavutettu hitaasti mutta varmasti. Suurimpana ongelmana EU:n demokratiavajeessa pidetään sitä, ettei Euroopan parlamentilla ole kansallisten parlamenttien tapaan mahdollisuutta vaikuttaa ”pääministerin” valintaan. EU:ssa, joka ei ole liittovaltio, eikä siten omaa hallitusta tai pääministeriä, komission puheenjohtajan rooli on parhaiten pääministeriin verrattavissa. Vuoden 2014 vaalien yhteydessä parlamentti sai tahtonsa läpi nk. ”kärkiehdokkaiden” osalta: komission johtoon nimitettäisiin Euroopan parlamentin vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen kärkiehdokas. Kyse oli todellisesta saavutuksesta EU:n demokratiavajeen täyttämisessä, vaikka järjestelmää ei jäsenvaltioissa vielä riittävästi tunnettu.

Nyt saavutusta ollaan purkamassa: viimeiset vuosikymmenet parlamentissa valtaa pitänyt kaksikko EPP (keskustaoikeisto) ja SD (sosiaalidemokraatit) eivät 2019 kevään vaaleissa saavuttaneet enemmistöä. Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut Renew Europe (ex Alde), johon Keskusta ja RKP Suomesta kuuluvat, ei yhdessä SD:n kanssa antanut tukeaan suurimman puolueen, EPP:n, kärkiehdokkaalle Manfred Weberille. EPP puolestaan ei ryhtynyt tukemaan vaihtoehdoksi esitettyä SD:n Frans Timmermansia. Komissaarina ansioitunut Renew Europen Margarethe Vestager olisi myös ollut vaihtoehtona mutta jäi noteeraamatta. Kykenemättömyydellään asettua yhden kärkiehdokkaan taakse, Euroopan parlamentti antoi valtioiden päämiehille vapaat kädet valita kesä-heinäkuun vaihteen huippukokouksessa komission puheenjohtajan kärkiehdokkaiden joukon ulkopuolelta. Parlamentti heikensi siten itse vaivoin hankkimaansa vaikutusvaltaa. Kyse oli myös iskusta jäsenvaltioiden kansalaisten kasvoille. Juuri kun kevään vaaleissa äänestysaktiviteetti oli noussut ja orastava toivon kipinä eurooppalaisesta kansanvallasta syttynyt, ottavat (suurten) jäsenvaltioiden päämiehet vallan takaisin osoittaen, ettei äänestäjien valinnalla ole merkitystä.

Peli kuitenkin jatkuu, sillä Euroopan parlamentin on hyväksyttävä huippukokouksen ehdotus komission puheenjohtajaksi. Tilanne on hankala, sillä EU:lla ei ole varaa tuhlata aikaa sisäisten ongelmien ratkomiseen. Maailmankaupan ja talouden tila, geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutos, ja Brexit edellyttävät EU:lta toimintavalmista ja tehokasta koneistoa. Toisaalta, von der Leyenin valinnan hylkääminen osoittaisi, ettei parlamentti hyväksy valintoja, jotka jäsenvaltioiden päämiehet ovat tehneet suljettujen ovien takana, vaan haluaa taistella kansanvallan puolesta. Hallitsijoilla ei ole historiassakaan ollut tapana luovuttaa valtaa kansalle ilman painostusta, uhkaa tai vallankumouksia. Mutta onko parlamentaariselle demokratialle tällä hetkellä tilausta?

]]>
1 http://petraschulzesteinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278001-kabinettikorttipeli-vs-kansanvalta#comments Demokratia EU:n demokratia EU:n komission puheenjohtajuus Wed, 03 Jul 2019 21:24:05 +0000 Petra Schulze Steinen http://petraschulzesteinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278001-kabinettikorttipeli-vs-kansanvalta
Trump ja Putin, muistakaa Helsingin 2018 opetukset! http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277870-trump-ja-putin-muistakaa-helsingin-2018-opetukset <p><strong>MAAILMAN SUURVALTOJEN JOHTAJAT</strong> ovat pitäneet G20-kokousta&nbsp;Japanin Osakassa. Siellä Venäjän ja Yhdysvaltain yksinvaltiaat <strong>Putin</strong> ja <strong>Trump</strong> tapasivat ensimmäistä kertaa sitten Helsingin heinäkuun 2018. He kuulemma keskustelivat muulta maailmalta piilossa toista tuntia. Miehet näyttivät varsin tyytyväisiltä. Ilmeet ja ruumiin kieli kertoivat paljon.</p><p>&nbsp;&nbsp; Kyllä Trumpilla ja Putinilla kelpaa. He ovat rohmunneet kumpikin tahollaan itselleen ja lähipiirilleen ehdottoman vallan ja vielä tosi runsaat maalliset mammonat. Putin jopa kehtasi kehua, että liberaali demokratia on menettänyt kannatuksen ja joutaisi roskikseen. Trump ei kehdannut sanoa aivan samaa, mutta ruumiin kieli kertoi miehen olevan lähes samalla kannalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>YHDYSVALLOISSA KYLLÄ</strong> Trumpin vallankäyttöä uhmaavat demokraattipuolueen presidenttiehdokkaiksi pyrkivät pari kymmentä henkeä ovat työntymässä pinnalle. Heistä <strong>Bernie Sanders</strong> haukkui Trumpin patologiseksi valehtelijaksi. Sehän on totta. Mutta Suomen poliittisessa kulttuurissa tuollaista ilmausta ei ole voinut käyttää. Trumpin aikakaudella Yhdysvalloissa sitä on melkein pakko käyttää.</p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta eipä meillä Euroopassa olekaan presidentin ja pääministerin valtaa keskitetty yhdelle henkilölle.&nbsp; Se on selvä valuvika USA;n perustuslaissa, samoin se, että presidenttiä eivät valitse kansalaiset vaan osavaltiot. Viimeksi <strong>Hillary Clinton</strong> sai enemmän kansalaisten ääniä kuin Trump. Joka tapauksessa Trump joutuu hakemaan valtaansa vaalien kautta päinvastoin kuin Putin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>PUTININ VALTAKUNNASSA</strong> sanoille demokratia ja liberalismi on määrätietoisesti kehitelty kielteistä sivumakua. Ne ovat muka rappeutuneen lännen ilmiöitä. Vallan kolmijako, vapaa media ja kansalaisvapaudet ovat lännessä kokeiltuja periaatteita, jotka eivät muka toimi kunnolla. Siksi ne on hylättävä. Niiden tilalle on valittava ylhäältä johdettu &rdquo;suvereeni demokratia&rdquo;. Noin Putin yrittää opettaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Kun Trump ja Putin tapasivat Helsingissä ensimmäisen kerran lähes vuosi sitten, Helsingin Sanomat järjesti kaupungilla hienon kampanjan demokratian ja lehdistönvapauden puolesta. Tuo kampanja sai ansaitusti sananvapauden palkinnon. The Land of Free Press -kampanja voitti Effie Awards Finland 2018 -kilpailun arvostetuimman palkinnon. Kampanja nosti esiin lehdistönvapauden merkityksen presidentti Putinin ja Trumpin huippukokouksen aikana. Kampanjan ideoi Helsingin Sanomille TBWA\Helsinki.</p><p>&nbsp;&nbsp; Trump ja Putin saivat lukea julkisilla paikoilla englanniksi ja venäjäksi: <em>Tervetuloa sananvapauden maahan.</em> Kaduilla luki jopa venäjäksi: <em>Putin tunkee demokratiaa yhä ahtaammalle.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>PUTIN USKOO JA TOIVOO</strong> noiden Hesarin Helsingissä mainostamien liberaalin demokratian oppien painuvan yhä enemmän unholaan, kun suurvaltojen päällepäsmärit järjestelevät maailman asioita.</p><p>&nbsp;&nbsp; Sananvapauden maan Suomen on nyt EU:n puheenjohtajana syytä vetää voimakkaasti esille oikean demokratian opit. Putin ja Trump on saatava ymmärtämään, mitä oikea kansanvalta on.</p><p>&nbsp;&nbsp; Osakasta tuli sentään lupaava uutinen siitä. että Trump ja Putin ovat valmiita neuvottelemaan keskimatkan ohjuksien rajoittamista koskevan sopimuksen jatkamisesta. Tämä asia on oleellisen tärkeä EU-maille.</p><p>&nbsp;&nbsp; Toivottavasti Trump järkiintyy ja liittyy EU-maihin Iranin ydinaseen kehittämistä koskevassa sopimuksessa &ndash; vaikka sitä oli neuvottelemassa eräs Mr <strong>Obama</strong>. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva 1: Trump ja Putin toivotettiin tervetulleeksi englanniksi ja venäjäksi Helsinkiin heinäkuussa 2018: &nbsp;Tervetuloa sananvapauden maahan. Ylen venäjänkielinen nettisivu.&nbsp;</em></p><p><em>Kuva 2: Julisteessa Helsingissä 2018 lukee venäjäksi &rdquo;Putin tunkee demokratiaa yhä ahtaammalle&rdquo;. Kuva: Timo Uotila.&nbsp;&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MAAILMAN SUURVALTOJEN JOHTAJAT ovat pitäneet G20-kokousta Japanin Osakassa. Siellä Venäjän ja Yhdysvaltain yksinvaltiaat Putin ja Trump tapasivat ensimmäistä kertaa sitten Helsingin heinäkuun 2018. He kuulemma keskustelivat muulta maailmalta piilossa toista tuntia. Miehet näyttivät varsin tyytyväisiltä. Ilmeet ja ruumiin kieli kertoivat paljon.

   Kyllä Trumpilla ja Putinilla kelpaa. He ovat rohmunneet kumpikin tahollaan itselleen ja lähipiirilleen ehdottoman vallan ja vielä tosi runsaat maalliset mammonat. Putin jopa kehtasi kehua, että liberaali demokratia on menettänyt kannatuksen ja joutaisi roskikseen. Trump ei kehdannut sanoa aivan samaa, mutta ruumiin kieli kertoi miehen olevan lähes samalla kannalla.

 

YHDYSVALLOISSA KYLLÄ Trumpin vallankäyttöä uhmaavat demokraattipuolueen presidenttiehdokkaiksi pyrkivät pari kymmentä henkeä ovat työntymässä pinnalle. Heistä Bernie Sanders haukkui Trumpin patologiseksi valehtelijaksi. Sehän on totta. Mutta Suomen poliittisessa kulttuurissa tuollaista ilmausta ei ole voinut käyttää. Trumpin aikakaudella Yhdysvalloissa sitä on melkein pakko käyttää.

   Mutta eipä meillä Euroopassa olekaan presidentin ja pääministerin valtaa keskitetty yhdelle henkilölle.  Se on selvä valuvika USA;n perustuslaissa, samoin se, että presidenttiä eivät valitse kansalaiset vaan osavaltiot. Viimeksi Hillary Clinton sai enemmän kansalaisten ääniä kuin Trump. Joka tapauksessa Trump joutuu hakemaan valtaansa vaalien kautta päinvastoin kuin Putin.

 

PUTININ VALTAKUNNASSA sanoille demokratia ja liberalismi on määrätietoisesti kehitelty kielteistä sivumakua. Ne ovat muka rappeutuneen lännen ilmiöitä. Vallan kolmijako, vapaa media ja kansalaisvapaudet ovat lännessä kokeiltuja periaatteita, jotka eivät muka toimi kunnolla. Siksi ne on hylättävä. Niiden tilalle on valittava ylhäältä johdettu ”suvereeni demokratia”. Noin Putin yrittää opettaa.

   Kun Trump ja Putin tapasivat Helsingissä ensimmäisen kerran lähes vuosi sitten, Helsingin Sanomat järjesti kaupungilla hienon kampanjan demokratian ja lehdistönvapauden puolesta. Tuo kampanja sai ansaitusti sananvapauden palkinnon. The Land of Free Press -kampanja voitti Effie Awards Finland 2018 -kilpailun arvostetuimman palkinnon. Kampanja nosti esiin lehdistönvapauden merkityksen presidentti Putinin ja Trumpin huippukokouksen aikana. Kampanjan ideoi Helsingin Sanomille TBWA\Helsinki.

   Trump ja Putin saivat lukea julkisilla paikoilla englanniksi ja venäjäksi: Tervetuloa sananvapauden maahan. Kaduilla luki jopa venäjäksi: Putin tunkee demokratiaa yhä ahtaammalle.

 

PUTIN USKOO JA TOIVOO noiden Hesarin Helsingissä mainostamien liberaalin demokratian oppien painuvan yhä enemmän unholaan, kun suurvaltojen päällepäsmärit järjestelevät maailman asioita.

   Sananvapauden maan Suomen on nyt EU:n puheenjohtajana syytä vetää voimakkaasti esille oikean demokratian opit. Putin ja Trump on saatava ymmärtämään, mitä oikea kansanvalta on.

   Osakasta tuli sentään lupaava uutinen siitä. että Trump ja Putin ovat valmiita neuvottelemaan keskimatkan ohjuksien rajoittamista koskevan sopimuksen jatkamisesta. Tämä asia on oleellisen tärkeä EU-maille.

   Toivottavasti Trump järkiintyy ja liittyy EU-maihin Iranin ydinaseen kehittämistä koskevassa sopimuksessa – vaikka sitä oli neuvottelemassa eräs Mr Obama.             

 

Kuva 1: Trump ja Putin toivotettiin tervetulleeksi englanniksi ja venäjäksi Helsinkiin heinäkuussa 2018:  Tervetuloa sananvapauden maahan. Ylen venäjänkielinen nettisivu. 

Kuva 2: Julisteessa Helsingissä 2018 lukee venäjäksi ”Putin tunkee demokratiaa yhä ahtaammalle”. Kuva: Timo Uotila.  

 

 

]]>
11 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277870-trump-ja-putin-muistakaa-helsingin-2018-opetukset#comments Demokratia Sananvapaus Trump Vladimir Putin Sat, 29 Jun 2019 20:17:06 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277870-trump-ja-putin-muistakaa-helsingin-2018-opetukset
Demokratia on Oulussa rikki http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277593-demokratia-on-oulussa-rikki <p>Sain&nbsp;<a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2018/03/08/varjakkaa-kehitetaan-varjakansaari-uuden-laiturin/">27.2.2018</a>&nbsp;valtuustoaloitteeseeni koskien Varjakansaaren vierasvenelaituria ja Varjakan kehittämistä myönteisen vastauksen. Tämän valtuustoaloitteen olin jättänyt kaupungille&nbsp;<a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2017/08/28/varjakansaaren-vierasvenesataman-laituri-tulee-kunnostaa-uusia/">28.8.2017</a>. Kuinkas sitten kävikään?!</p><p>Kysyin tänä keväänä Oulun virkamiehiltä, milloin Varjakansaaren uusi vierasvenelaituri on määrä asentaa Varjakansaareen, koskapa sitä ei ole näkynyt.</p><p>Vastaus oli:</p><p>Otamme laiturin uusimisen suunnitteluohjelmaan kuten yhdyskuntalautakunta on velvoittanut. Rakentamisesta päätetään erikseen mutta tämän vuoden investointeihin, jotka on päätetty valtuustossa ja yhdyskuntalautakunnassa viime joulukuussa, sitä ei ollut mahdollista sisällyttää.&nbsp;Tämän vuoden venesatamainvestoinnit kohdistuvat veneväylien kunnostusruoppausten loppuunsaattamiseen sekä Toppilansalmen venesataman suunnittelu- ja rakennustöihin ja Taskisenrannan ja Raatin venesataman suunnitteluun.</p><p>Jatkoksi kysyin:</p><p>Onko mahdollista, että uusi laituri tulisi viimeistään 2020 kesänä? Tämä aikataulun venyminen on sääli, koska nyt oleva ainut laituri on käyttökiellossa, mutta sitä joutuvat kuitenkin esimerkiksi turistit käyttämään päästäkseen Varjakansaareen.</p><p>Johon vastattiin:</p><p>On se mahdollista mutta budjettivarauksella (kuten kaikki tulevien vuosien hankkeet joita ei ole päättävissä elimissä käsitelty).&nbsp;Suunnittelun yhteydessä kustannus tarkentuu. Pyrimme rakentamiseen 2020.</p><p>Eli ehkä kesällä 2020 kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Varjakansaaren ainut vierasvenelaituri uusitaan! Nyt se on siis käyttökiellossa, mutta sitä kuitenkin käytetään. Valitettavasti Varjakka on jopa poistettu veneilijöiden laajalti käyttämästä satamakirjasta vierasvenelaiturin tilanteen vuoksi!</p><p>Kulttuurihistoriallisesti tärkeän Varjakan kehittäminen ei ole edennet sanottavasti, vaikka olen esim. sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksissa asian toistuvasti ottanut esille. Kuulemma vihdoinkin kesälomien jälkeen järjestetään palaveri Varjakasta, jossa käynnistetään selvitystyö Varjakasta Luupin toimesta. Ongelmana Varjakan kehittämisen suhteen tuntuu olevan se, ettei kukaan tiedä, minkä hallintokunnan vastuulla sen kehittäminen on! Se, kun selviää, niin eiköhän Varjakasta saada upea lippulaiva Oululle ajatellen mm. Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta.</p><p>Lisäksi valtuustoaloitteeseeni, jonka jätin&nbsp;<a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2018/09/10/varjakan-sataman-toimintoja-tulee-kehittaa/">10.9.2018</a>, koskien Varjakan sataman toimintojen kehittämistä, en ole vieläkään saanut vastausta, vaikka olen sitäkin toistuvasti kiilannut vastattavaksi. Valtuustoaloitteisiin pitäisi Oulussa vastata kolmessa kuukaudessa!</p><p>Mutta eipä tuolla vastauksella mitään väliä olisi vaikka olisikin positiivinen, kun eihän näitä valtuustoaloitteiden vastauksia tarvitse Oulussa kunnioittaa! Toive on, että kaupunginvaltuutettu unohtaa positiivisen vastauksen, jolloin luvattu toimenpide voidaan sopivasti &quot;unohtaa&quot;! Vai pitääkö näistä luvatuista toimenpiteistä tehdä valtuustokysely, jonka jälkeen asia mahdollisesti etenee?! En viitsisi tehdä samasta asiasta uutta valtuustoaloitettakaan!</p><p>Demokratia on Oulussa rikki!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain 27.2.2018 valtuustoaloitteeseeni koskien Varjakansaaren vierasvenelaituria ja Varjakan kehittämistä myönteisen vastauksen. Tämän valtuustoaloitteen olin jättänyt kaupungille 28.8.2017. Kuinkas sitten kävikään?!

Kysyin tänä keväänä Oulun virkamiehiltä, milloin Varjakansaaren uusi vierasvenelaituri on määrä asentaa Varjakansaareen, koskapa sitä ei ole näkynyt.

Vastaus oli:

Otamme laiturin uusimisen suunnitteluohjelmaan kuten yhdyskuntalautakunta on velvoittanut. Rakentamisesta päätetään erikseen mutta tämän vuoden investointeihin, jotka on päätetty valtuustossa ja yhdyskuntalautakunnassa viime joulukuussa, sitä ei ollut mahdollista sisällyttää. Tämän vuoden venesatamainvestoinnit kohdistuvat veneväylien kunnostusruoppausten loppuunsaattamiseen sekä Toppilansalmen venesataman suunnittelu- ja rakennustöihin ja Taskisenrannan ja Raatin venesataman suunnitteluun.

Jatkoksi kysyin:

Onko mahdollista, että uusi laituri tulisi viimeistään 2020 kesänä? Tämä aikataulun venyminen on sääli, koska nyt oleva ainut laituri on käyttökiellossa, mutta sitä joutuvat kuitenkin esimerkiksi turistit käyttämään päästäkseen Varjakansaareen.

Johon vastattiin:

On se mahdollista mutta budjettivarauksella (kuten kaikki tulevien vuosien hankkeet joita ei ole päättävissä elimissä käsitelty). Suunnittelun yhteydessä kustannus tarkentuu. Pyrimme rakentamiseen 2020.

Eli ehkä kesällä 2020 kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Varjakansaaren ainut vierasvenelaituri uusitaan! Nyt se on siis käyttökiellossa, mutta sitä kuitenkin käytetään. Valitettavasti Varjakka on jopa poistettu veneilijöiden laajalti käyttämästä satamakirjasta vierasvenelaiturin tilanteen vuoksi!

Kulttuurihistoriallisesti tärkeän Varjakan kehittäminen ei ole edennet sanottavasti, vaikka olen esim. sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksissa asian toistuvasti ottanut esille. Kuulemma vihdoinkin kesälomien jälkeen järjestetään palaveri Varjakasta, jossa käynnistetään selvitystyö Varjakasta Luupin toimesta. Ongelmana Varjakan kehittämisen suhteen tuntuu olevan se, ettei kukaan tiedä, minkä hallintokunnan vastuulla sen kehittäminen on! Se, kun selviää, niin eiköhän Varjakasta saada upea lippulaiva Oululle ajatellen mm. Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta.

Lisäksi valtuustoaloitteeseeni, jonka jätin 10.9.2018, koskien Varjakan sataman toimintojen kehittämistä, en ole vieläkään saanut vastausta, vaikka olen sitäkin toistuvasti kiilannut vastattavaksi. Valtuustoaloitteisiin pitäisi Oulussa vastata kolmessa kuukaudessa!

Mutta eipä tuolla vastauksella mitään väliä olisi vaikka olisikin positiivinen, kun eihän näitä valtuustoaloitteiden vastauksia tarvitse Oulussa kunnioittaa! Toive on, että kaupunginvaltuutettu unohtaa positiivisen vastauksen, jolloin luvattu toimenpide voidaan sopivasti "unohtaa"! Vai pitääkö näistä luvatuista toimenpiteistä tehdä valtuustokysely, jonka jälkeen asia mahdollisesti etenee?! En viitsisi tehdä samasta asiasta uutta valtuustoaloitettakaan!

Demokratia on Oulussa rikki!

]]>
1 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277593-demokratia-on-oulussa-rikki#comments Demokratia Kulttuurihistoria Matkailu Oulu Varjakka Sat, 22 Jun 2019 08:09:27 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277593-demokratia-on-oulussa-rikki
Demokratiaa http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277578-demokratiaa <p>Hong Kong on demokratian viimeinen saareke Kiinassa, lukuunottamatta Taiwania joka varmaan miehitetään pian. Kun katselin videouutista <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/cRLdwtId9Pg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/cRLdwtId9Pg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> Hong Kongin tilanteesta, täytyy sanoa että hyvältä ei näytä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hong Kong on demokratian viimeinen saareke Kiinassa, lukuunottamatta Taiwania joka varmaan miehitetään pian. Kun katselin videouutista www.youtube.com/watch?v=cRLdwtId9Pg Hong Kongin tilanteesta, täytyy sanoa että hyvältä ei näytä.

]]>
11 http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277578-demokratiaa#comments Demokratia Fri, 21 Jun 2019 11:15:49 +0000 Erkki Johansson http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277578-demokratiaa
Plutokratiasta kohti demokratiaa, eli rahavallasta kansanvaltaan http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277463-plutokratiasta-kohti-demokratiaa-eli-rahavallasta-kansanvaltaan <p>&nbsp;</p><p>Löytyi ainakin yksi asia, jossa olen samaa mieltä sinisten Simon Elon kanssa. (Ja tämä onkin suuri ero meidän tavallisten kadun tallaajien ja ammattipoliitikkojen välillä. Ammattipoliitikot eivät myönnä että jonkun toisen puolueen edustaja olisi keksinyt hyvän idean. Kun hallitus on muodostettu, opposition poliitikot lyövät tikaria selkään sen kuin ehtivät, seuraavat neljä vuotta. Ja tarvittaessa toistensakin selkään. Kaikki mahdolliset solvaukset kuuluvat tietysti myös asiaan.)</p><p>Vuonna 2016 Simon Elo teki lakialoitteen ylärajan asettamiseksi vaalibudjeteille, jotta ehdokkaan tai hänen tukijoidensa varakkuus ei vääristäisi kilpailua menestymisestä demokraattisissa vaaleissa, ja siten vääristäisi tilastollisesti myös vaaleissa menestyvien ehdokkaiden sosioekonomista ja jopa ideologistakin taustaa.</p><p>Esitys sai kannatusta yli puoluerajojen, mutta ei tarpeeksi, joten lakialoite kaatui eduskunnan käsittelyssä.</p><p>Asiat voisivat olla paremmin ja reilummin yhteiskunnassa, tältäkin osin.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/200997-kansanedustajat-30-000-eu-riittaa-vaalibudjeteille-asetettava-ylaraja-rahan-valta" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/200997-kansanedustajat-30-000-eu-riittaa-vaalibudjeteille-asetettava-ylaraja-rahan-valta">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/200997-kansanedustajat-30-000-eu-riitta...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10836242" title="https://yle.fi/uutiset/3-10836242">https://yle.fi/uutiset/3-10836242</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10550890" title="https://yle.fi/uutiset/3-10550890">https://yle.fi/uutiset/3-10550890</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Löytyi ainakin yksi asia, jossa olen samaa mieltä sinisten Simon Elon kanssa. (Ja tämä onkin suuri ero meidän tavallisten kadun tallaajien ja ammattipoliitikkojen välillä. Ammattipoliitikot eivät myönnä että jonkun toisen puolueen edustaja olisi keksinyt hyvän idean. Kun hallitus on muodostettu, opposition poliitikot lyövät tikaria selkään sen kuin ehtivät, seuraavat neljä vuotta. Ja tarvittaessa toistensakin selkään. Kaikki mahdolliset solvaukset kuuluvat tietysti myös asiaan.)

Vuonna 2016 Simon Elo teki lakialoitteen ylärajan asettamiseksi vaalibudjeteille, jotta ehdokkaan tai hänen tukijoidensa varakkuus ei vääristäisi kilpailua menestymisestä demokraattisissa vaaleissa, ja siten vääristäisi tilastollisesti myös vaaleissa menestyvien ehdokkaiden sosioekonomista ja jopa ideologistakin taustaa.

Esitys sai kannatusta yli puoluerajojen, mutta ei tarpeeksi, joten lakialoite kaatui eduskunnan käsittelyssä.

Asiat voisivat olla paremmin ja reilummin yhteiskunnassa, tältäkin osin.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/200997-kansanedustajat-30-000-eu-riittaa-vaalibudjeteille-asetettava-ylaraja-rahan-valta

https://yle.fi/uutiset/3-10836242

https://yle.fi/uutiset/3-10550890

]]>
2 http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277463-plutokratiasta-kohti-demokratiaa-eli-rahavallasta-kansanvaltaan#comments Demokratia Rahavalta Tue, 18 Jun 2019 09:06:30 +0000 Ion Mittler http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277463-plutokratiasta-kohti-demokratiaa-eli-rahavallasta-kansanvaltaan
Hallitusohjelman kaksi tärkeintä virkettä http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277190-hallitusohjelman-kaksi-tarkeinta-virketta <p>Rinteen hallituksen ohjelmaa on sekä kiitelty että kritisoitu. Kritiikkiä on tullut erityisesti konkreettisuuden puutteesta. Mielestäni hallitusohjelman ei kuulu olla konkreettinen, vaan siinä pitää vetää periaatteellisia suuntalinjoja.</p><p>Olen ollut hyvin pettynyt viimeaikaisten hallitusten ohjelmiin ja etenkin niiden käytännön toteutukseen. Niinpä en oikein arvaa Rinteen hallitusta tai sen ohjelmaa etukäteen kiitellä. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kaksi virkettä, jotka voivat vielä tehdä Rinteestä yhden maamme arvostetuimmista poliitikoista, ja hänen hallituksestaan kiitellyn.</p><p>Hallitusohjelman sivulla 152 sanotaan näin: &rdquo;Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla.&rdquo;</p><p>Kun otetaan huomioon, ettei maamme poliittisessa johdossa olla lainkaan kiinnostuneita niin tärkeistä asioista kuin EU:n ja euron tulevaisuus, on kaikki demokratian edistämisen toiveet lyötävä näihin hallitusohjelman kahteen virkkeeseen.</p><p>Suomessa on historian painolastina ja perintönä edelleen vahva ja keskitetty virkamieshallinto. Meillä ei ole demokraattista aluehallintoa muiden länsimaiden tapaan. On vain valtion määräyksiä toteuttavat AVI:t ja ELY:t eli entiset läänit.</p><p>Kunnallinen itsehallinto on ollut Suomessa ylpeyden aihe, mutta sekin on pitkälti alistettu valtiolta tulevien määräysten toteuttajaksi.</p><p>Suomeen olisi korkea aika saada Länsi- ja Keski-Euroopan maiden tapaan demokraattinen aluehallinto. Luontevimmin se toteutuisi juuri hallitusohjelmassakin mainittujen maakuntien kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinteen hallituksen ohjelmaa on sekä kiitelty että kritisoitu. Kritiikkiä on tullut erityisesti konkreettisuuden puutteesta. Mielestäni hallitusohjelman ei kuulu olla konkreettinen, vaan siinä pitää vetää periaatteellisia suuntalinjoja.

Olen ollut hyvin pettynyt viimeaikaisten hallitusten ohjelmiin ja etenkin niiden käytännön toteutukseen. Niinpä en oikein arvaa Rinteen hallitusta tai sen ohjelmaa etukäteen kiitellä. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kaksi virkettä, jotka voivat vielä tehdä Rinteestä yhden maamme arvostetuimmista poliitikoista, ja hänen hallituksestaan kiitellyn.

Hallitusohjelman sivulla 152 sanotaan näin: ”Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla.”

Kun otetaan huomioon, ettei maamme poliittisessa johdossa olla lainkaan kiinnostuneita niin tärkeistä asioista kuin EU:n ja euron tulevaisuus, on kaikki demokratian edistämisen toiveet lyötävä näihin hallitusohjelman kahteen virkkeeseen.

Suomessa on historian painolastina ja perintönä edelleen vahva ja keskitetty virkamieshallinto. Meillä ei ole demokraattista aluehallintoa muiden länsimaiden tapaan. On vain valtion määräyksiä toteuttavat AVI:t ja ELY:t eli entiset läänit.

Kunnallinen itsehallinto on ollut Suomessa ylpeyden aihe, mutta sekin on pitkälti alistettu valtiolta tulevien määräysten toteuttajaksi.

Suomeen olisi korkea aika saada Länsi- ja Keski-Euroopan maiden tapaan demokraattinen aluehallinto. Luontevimmin se toteutuisi juuri hallitusohjelmassakin mainittujen maakuntien kautta.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
3 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277190-hallitusohjelman-kaksi-tarkeinta-virketta#comments Demokratia Maakuntalaki Rinteen hallitusohjelma Mon, 10 Jun 2019 13:46:41 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277190-hallitusohjelman-kaksi-tarkeinta-virketta
Taikaseinähallitus ajaa kansalaisen barrikadeille http://olavisaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276931-taikaseinahallitus-ajaa-kansalaisen-barrikadeille <p>Hallitusohjelman sisällöltä ei voi välttyä yksikään sosiaalista mediaa käyttävä henkilö. Uutisvirta on täynnä päivityksiä kuinka suomalaista veronmaksajaa nyt sorretaan ja Rinne hakee tuhkatkin pesästä. Lisäksi jokainen tuleva ministeri on jo vähintään saanut mulkun arvonimen. Uutisvirrasta käy selkeästi ilmi se, miten demokratia ei taaskaan toiminut ja jopa suurimman vaalitappion sataan vuoteen kärsinyt Keskusta sai ministerinsalkkuja viisi.</p><p>Olen täysin samaa mieltä siitä, että demokratia on rikki tai siitä, että pian äänestämisellä ei ole enää mitään merkitystä. Uusi taikaseinähallitus vain polkee meitä yhteiskuntaa pyörittäviä duunareita syvemmälle suohon. Olen ollut tähän saakka tyypillinen suomalainen, joka on tyytynyt purkamaan tuntojaan hallituksen päätöksiä kohtaan somessa tai kahvipöydässä. Olisihan barrikadeille nouseminen aivan liian sosiaalinen tapahtuma. Nyt alkaa kuitenkin rajani tulemaan vastaan. Miksi meitä ei kuulla?</p><p>Jo nyt maksan itseni kipeäksi, koska haluan käydä töissä ja kantaa korteni kekoon yhteiskunnan eteen. Rinteelle ei kuitenkaan riitä se, että verottajan koura lohkaisee osansa palkastani &mdash; se rokottaa myös auton omistamisesta ja sillä töihin ajamisesta, syömisestä, juomisesta, asumisesta ja seuraavaksi varmaan hengittämisestä. Tulevan hallitusohjelman kantava ajatus tuntuu olevan se, että pääasia on, että verot nousevat.<br /><br />Ymmärrän kyllä että verottaja haluaa osansa kaikesta liikkuvasta rahasta, mutta jotain rajaa kuitenkin. Uuden hallitusohjelman perusteella alan osaltani lähestymään sitä kriittistä pistettä, että minun on kannattavampaa jäädä kotiin elämään yhteiskunnan piikkiin kuin yrittää tehdä jotain sen eteen. Suurinosa suomalaisista on minunkaltaisia persvakoduunareita. Mitä jos hekin keksivät ynnäillä talouttaan ja tekevät sen perusteella johtopäätöksensä? Se olisi Suomen loppu.</p><p>Herää kysymys siitä, kuinka pitkälle tämän pitää mennä, jotta suomalainen ei enää suvaitse? Kuinka paljon valtio voi viedä tavallisen duunarin lompakosta? Tulemmeko aina lampaina hyväksymään kaiken, jatkuvasta epäoikeudenmukaisuudesta ja kansalaisen kyykyttämisestä huolimatta?</p><p>Tarvitseeko meidän tavallisten kansalaisten ottaa mallia ilmastoaktivisteista, pysäyttää Suomi ja marssia oman Greta Thunbergin johdolla Helsinkiin kertomaan että nyt saa riittää?</p><p>Hyvät Helsingin herrat, nyt on aika herätä todellisuuteen ennen kuin se on liian myöhäistä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelman sisällöltä ei voi välttyä yksikään sosiaalista mediaa käyttävä henkilö. Uutisvirta on täynnä päivityksiä kuinka suomalaista veronmaksajaa nyt sorretaan ja Rinne hakee tuhkatkin pesästä. Lisäksi jokainen tuleva ministeri on jo vähintään saanut mulkun arvonimen. Uutisvirrasta käy selkeästi ilmi se, miten demokratia ei taaskaan toiminut ja jopa suurimman vaalitappion sataan vuoteen kärsinyt Keskusta sai ministerinsalkkuja viisi.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että demokratia on rikki tai siitä, että pian äänestämisellä ei ole enää mitään merkitystä. Uusi taikaseinähallitus vain polkee meitä yhteiskuntaa pyörittäviä duunareita syvemmälle suohon. Olen ollut tähän saakka tyypillinen suomalainen, joka on tyytynyt purkamaan tuntojaan hallituksen päätöksiä kohtaan somessa tai kahvipöydässä. Olisihan barrikadeille nouseminen aivan liian sosiaalinen tapahtuma. Nyt alkaa kuitenkin rajani tulemaan vastaan. Miksi meitä ei kuulla?

Jo nyt maksan itseni kipeäksi, koska haluan käydä töissä ja kantaa korteni kekoon yhteiskunnan eteen. Rinteelle ei kuitenkaan riitä se, että verottajan koura lohkaisee osansa palkastani — se rokottaa myös auton omistamisesta ja sillä töihin ajamisesta, syömisestä, juomisesta, asumisesta ja seuraavaksi varmaan hengittämisestä. Tulevan hallitusohjelman kantava ajatus tuntuu olevan se, että pääasia on, että verot nousevat.

Ymmärrän kyllä että verottaja haluaa osansa kaikesta liikkuvasta rahasta, mutta jotain rajaa kuitenkin. Uuden hallitusohjelman perusteella alan osaltani lähestymään sitä kriittistä pistettä, että minun on kannattavampaa jäädä kotiin elämään yhteiskunnan piikkiin kuin yrittää tehdä jotain sen eteen. Suurinosa suomalaisista on minunkaltaisia persvakoduunareita. Mitä jos hekin keksivät ynnäillä talouttaan ja tekevät sen perusteella johtopäätöksensä? Se olisi Suomen loppu.

Herää kysymys siitä, kuinka pitkälle tämän pitää mennä, jotta suomalainen ei enää suvaitse? Kuinka paljon valtio voi viedä tavallisen duunarin lompakosta? Tulemmeko aina lampaina hyväksymään kaiken, jatkuvasta epäoikeudenmukaisuudesta ja kansalaisen kyykyttämisestä huolimatta?

Tarvitseeko meidän tavallisten kansalaisten ottaa mallia ilmastoaktivisteista, pysäyttää Suomi ja marssia oman Greta Thunbergin johdolla Helsinkiin kertomaan että nyt saa riittää?

Hyvät Helsingin herrat, nyt on aika herätä todellisuuteen ennen kuin se on liian myöhäistä!

]]>
13 http://olavisaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276931-taikaseinahallitus-ajaa-kansalaisen-barrikadeille#comments Demokratia Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Mon, 03 Jun 2019 14:49:25 +0000 Olavi Saarelainen http://olavisaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276931-taikaseinahallitus-ajaa-kansalaisen-barrikadeille
Nopeita huomioitani hallitusohjelmasta http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276862-nopeita-huomioitani-hallitusohjelmasta <p><em>Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)</em></p><p>Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä.&nbsp;Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.</p><p>Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia.&nbsp;</p><p>Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.</p><p>Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan.&nbsp;</p><p>Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa&nbsp;nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.<br />Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.</p><p>Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.</p><p>Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä. &nbsp;</p><p>Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta.&nbsp;</p><p>Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.</p><p>Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.</p><p>Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.</p><p>Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.</p><p>Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.</p><p>On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.</p><p>Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.</p><p>Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki.&nbsp;</p><p><em><a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/02062019/art-2000006128254.html">HS 2.6. kysyi neljältä talouden asiantuntijalta, miltä hallitusohjelma julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella vaikuttaa.</a></em></p><p><a href="https://kaiarilundell.blogspot.com/2019/06/nopeita-huomioita-hallitusohjelmasta.html">https://kaiarilundell.blogspot.com/2019/06/nopeita-huomioita-hallitusohjelmasta.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.
Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

HS 2.6. kysyi neljältä talouden asiantuntijalta, miltä hallitusohjelma julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella vaikuttaa.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2019/06/nopeita-huomioita-hallitusohjelmasta.html

]]>
26 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276862-nopeita-huomioitani-hallitusohjelmasta#comments Antti Rinne Demokratia Hallitusohjelma Sun, 02 Jun 2019 11:35:01 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276862-nopeita-huomioitani-hallitusohjelmasta
Some on viides valtiomahti ja sen pitääkin pelottaa muita mahteja http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276744-some-on-viides-valtiomahti-ja-sen-pitaakin-pelottaa-muita-mahteja <p>Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisten osallistumisen keskusteluun paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Vapaasta kansalaiskeskustelusta on tullut viides valtiomahti, jonka valtaanastumista ymmärrettävästi pelkäävät kaikki, jotka valtaa tähän asti ovat suvereenisti pitäneet.</p><p>Länsimaissa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on perinteisesti erotettu toisistaan. Erottelulla on pyritty takaamaan tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja vakaa yhteiskunta. Medioiden epäviralliseksi rooliksi on vakiintunut toimia neljäntenä valtiomahtina, jonka tehtäviin on kuulunut tarkkailla ja tiedottaa kansalaisia kolmivallan epäkohdista. Osallistuminen neljän valtiomahdin toimintaan on ollut kansalaisille etäistä ja mahdollista vain osalle kansasta. Kunnes vihdoin syntyi Internet ja sosiaalinen media, viides valtiomahti.</p><p>Vihapuhelainsäädännön perusteiksi on julkisuudessa esitetty mm. kansalaisten suojelua virheelliseltä informaatiolta ja onpa syyksi kehdattu esittää sananvapauden puolustamistakin. Kun vihapuhelainsäädäntöä voimakkaimmin ajavia ryhmittymiä tarkastelee vallan kolmijaon näkökulmasta, tavoiteet sananvapauden suitsemiseksi asettuvat oikeaan kontekstiin.</p><p>Somessa käytävä vapaa kansalaiskeskustelu on viides valtiomahti. Itse asiassa some palauttaa vallan sinne, minne sen olisi aina tullutkin kuulua - kansalaisille. On erittäin ymmärrettävää, että neljä muuta valtiomahtia pelkäävät oman asemansa puolesta. Kyse ei ole sananvapauden varjelusta, kansalaisten suojelusta tai virheellisestä informaatiosta vaan vallasta, vallan käytöstä ja valta-aseman säilyttämisen pyrkimyksistä.</p><p>Somessa käytäviltä keskusteluilta eivät ole suojassa kansanedustajat, tuomarit, virkamiehet, poliisit eivätkä toimittajat. Pienikin liike, joka viittaa vallan kolmijaon toimimattomuuteen ja neljännen valtiomahdin otteen herpaantumiseen saa viidennen mahdin aktivoitumaan.</p><p>Euroopassa ja Suomessa eletään aikoja, jolloin kansalaisten on syytä olla erityisen tarkkaavaisia, että valta pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla. Pyrkimykset viidennen valtiomahdin taltuttamiseksi tulevat jatkumaan. Valta-aseman lisäksi kyseessä on saavutetut edut ja isot rahat. Näistä kolmesta ei helpolla luovuta. Uusi tasapaino vaati totuttautumista ja sopeutumista, mutta some täydellistää demokratian. Pidetään siis Internet ja sana vapaana, se on lopulta kaikkien etu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisten osallistumisen keskusteluun paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Vapaasta kansalaiskeskustelusta on tullut viides valtiomahti, jonka valtaanastumista ymmärrettävästi pelkäävät kaikki, jotka valtaa tähän asti ovat suvereenisti pitäneet.

Länsimaissa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on perinteisesti erotettu toisistaan. Erottelulla on pyritty takaamaan tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja vakaa yhteiskunta. Medioiden epäviralliseksi rooliksi on vakiintunut toimia neljäntenä valtiomahtina, jonka tehtäviin on kuulunut tarkkailla ja tiedottaa kansalaisia kolmivallan epäkohdista. Osallistuminen neljän valtiomahdin toimintaan on ollut kansalaisille etäistä ja mahdollista vain osalle kansasta. Kunnes vihdoin syntyi Internet ja sosiaalinen media, viides valtiomahti.

Vihapuhelainsäädännön perusteiksi on julkisuudessa esitetty mm. kansalaisten suojelua virheelliseltä informaatiolta ja onpa syyksi kehdattu esittää sananvapauden puolustamistakin. Kun vihapuhelainsäädäntöä voimakkaimmin ajavia ryhmittymiä tarkastelee vallan kolmijaon näkökulmasta, tavoiteet sananvapauden suitsemiseksi asettuvat oikeaan kontekstiin.

Somessa käytävä vapaa kansalaiskeskustelu on viides valtiomahti. Itse asiassa some palauttaa vallan sinne, minne sen olisi aina tullutkin kuulua - kansalaisille. On erittäin ymmärrettävää, että neljä muuta valtiomahtia pelkäävät oman asemansa puolesta. Kyse ei ole sananvapauden varjelusta, kansalaisten suojelusta tai virheellisestä informaatiosta vaan vallasta, vallan käytöstä ja valta-aseman säilyttämisen pyrkimyksistä.

Somessa käytäviltä keskusteluilta eivät ole suojassa kansanedustajat, tuomarit, virkamiehet, poliisit eivätkä toimittajat. Pienikin liike, joka viittaa vallan kolmijaon toimimattomuuteen ja neljännen valtiomahdin otteen herpaantumiseen saa viidennen mahdin aktivoitumaan.

Euroopassa ja Suomessa eletään aikoja, jolloin kansalaisten on syytä olla erityisen tarkkaavaisia, että valta pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla. Pyrkimykset viidennen valtiomahdin taltuttamiseksi tulevat jatkumaan. Valta-aseman lisäksi kyseessä on saavutetut edut ja isot rahat. Näistä kolmesta ei helpolla luovuta. Uusi tasapaino vaati totuttautumista ja sopeutumista, mutta some täydellistää demokratian. Pidetään siis Internet ja sana vapaana, se on lopulta kaikkien etu.

]]>
0 http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276744-some-on-viides-valtiomahti-ja-sen-pitaakin-pelottaa-muita-mahteja#comments Demokratia Sananvapaus Vallan kolmijako Vihapuhe Thu, 30 May 2019 09:01:36 +0000 Marko Kettunen http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276744-some-on-viides-valtiomahti-ja-sen-pitaakin-pelottaa-muita-mahteja
Vihreä hiili- ja teräsyhteisö - vaikuttaa legitiimiltä http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276615-vihrea-hiili-ja-terasyhteiso-vaikuttaa-legitiimilta <p>Koko unionin äänestysaktiivisuus oli 50,5%.&nbsp; Demokratiassa yli puolet on keskeinen ratkaisevakin juttu. Silti äänestysaktiivisuus on aika aneemista, eikä Suomi tuota prosenttia osaltaan nostata. Ainakin Orpo julisti vaalituloksen Eurooppaa (Unionia) rakentavien voitoksi. Toisaalla on ihmetelty miksi &quot;hajoittajat&quot; haluavat parlamenttiin? Ehkä noista hajoittajistakin suuri osa haluaa vain muuttaa Unionin suuntaa. Toki se tarkoittaa osaltaan nykymenon hajoittamista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eurovaalilla olisi eväät olla paljon suositumpi vaali, mutta jotenkin se ei tunnu saavan ihmisiä liikkeelle. Äänestäminen on kätevää, ehdokaslistat ovat valtakunnallisia tunnetuin ehdokkain ja samat kansalliset puolueet laativat listat. Voidaan toki spekuloida Unioinin etäisyydestä sekä sen demokraattisuudestakin, mutta kyllä läpi paistaa <strong>välinpitämättömyys</strong>. Termi on merkittävä. <em>Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan juuri mainittu välinpitämättömyys.</em> Merkittävä osa suomalaisista jotka eivät jättäisi äänestämättä eduskuntavaaleissa jättävät europarlamenttivaalit väliin säännöllisesti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Välinpitämättömyys on Unioinin legitimiteetin pahin vihollinen, jos se mielii olla eurooppalaisten yhteisen hyvän projekti - saati rauhan projekti. Kannattaisikin siis kokonaisuuden kannalta ottaa avosylein vastaan Unionia kritisoivatkin voimat, jotka vahvistavat projektin legitimiteettiä - ollen siinä mukana. Ilmeisesti oppositiolla on elimellinen rooli demokratiassa - kehittäjänä ja vartijana. Parlamentti joka ei kestä oppositiota on heikko ja epädemokraattinen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Onko Unioni toisaalta niin heikoilla kantimilla, ettei se itseasiassa kestäisi välinpitämättömien aktivoitumista, koska tuo heikentäisi Unionin perinteistä johtoa? Toki nyt nähtiin äänestysvilkkauden kasvua, eikä tuo pahemmin ilmentynyt &quot;kriittisten ja hajoittajien&quot; ääninä. Tulee kuitenkin huomata, että kriittisyys on monikärkistä. Huomioida tulee myös se, että ympäri eurooppaa on tullut ristiriitaisia tuloksia sen eri osista. Unioni on kirjava.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vihreän aatteen nousu Unionissa on piikkiä lihaan siinä missä &quot;hajoittajien&quot; nousu olisi ollut. <strong>Vihreän aallon realisoituminen on vielä katsomaton kortti.</strong> Onko vihreä linja maltillinen vai aletaanko valtapuolueiden kovia linjanvetoja lunastaa käytännössä? Lupaaminen on ollut liian helppoa perinteisille hiipuville puolueille ilmastokysymyksissä. Ei ehkä ole ollut ihan kirkkaana mielessä se käytännön toteutuksen puoli asiassa, joka voi olla nyt edessä. Vihreillä itsellään on myös edessään luovimista, jolla kasvattaa kannatustaan saaden hankkeitaan läpi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jostain muistui mieleeni YlePuheen taannoinen Unionin &quot;ytimien&quot; Jyrki Kataisen haastattelu. Siitä jäi mieleeni pariin kertaan todettu nokkimisjärjestys &quot;yritykset ja ihmiset&quot;, &quot;yritykset ja kansalaiset&quot;. Jää nähtäväksi miten Euroopan ydin eli perinteiset <strong>suur</strong>yritykset ottavat lopulta vastaan koventuvan ilmastopolitiikan. Toisaalta miten ihmiset/kansalaiset ottavat vastaan &quot;maksumiehen&quot; roolinsa.&nbsp;Ehkä etenkin eurooppalainen osaaminen päästöjen vääristelystä tulee tarpeeseen, jotta päästään mielyttävään lopputulokseen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko unionin äänestysaktiivisuus oli 50,5%.  Demokratiassa yli puolet on keskeinen ratkaisevakin juttu. Silti äänestysaktiivisuus on aika aneemista, eikä Suomi tuota prosenttia osaltaan nostata. Ainakin Orpo julisti vaalituloksen Eurooppaa (Unionia) rakentavien voitoksi. Toisaalla on ihmetelty miksi "hajoittajat" haluavat parlamenttiin? Ehkä noista hajoittajistakin suuri osa haluaa vain muuttaa Unionin suuntaa. Toki se tarkoittaa osaltaan nykymenon hajoittamista.

 

Eurovaalilla olisi eväät olla paljon suositumpi vaali, mutta jotenkin se ei tunnu saavan ihmisiä liikkeelle. Äänestäminen on kätevää, ehdokaslistat ovat valtakunnallisia tunnetuin ehdokkain ja samat kansalliset puolueet laativat listat. Voidaan toki spekuloida Unioinin etäisyydestä sekä sen demokraattisuudestakin, mutta kyllä läpi paistaa välinpitämättömyys. Termi on merkittävä. Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan juuri mainittu välinpitämättömyys. Merkittävä osa suomalaisista jotka eivät jättäisi äänestämättä eduskuntavaaleissa jättävät europarlamenttivaalit väliin säännöllisesti.

 

Välinpitämättömyys on Unioinin legitimiteetin pahin vihollinen, jos se mielii olla eurooppalaisten yhteisen hyvän projekti - saati rauhan projekti. Kannattaisikin siis kokonaisuuden kannalta ottaa avosylein vastaan Unionia kritisoivatkin voimat, jotka vahvistavat projektin legitimiteettiä - ollen siinä mukana. Ilmeisesti oppositiolla on elimellinen rooli demokratiassa - kehittäjänä ja vartijana. Parlamentti joka ei kestä oppositiota on heikko ja epädemokraattinen.

 

Onko Unioni toisaalta niin heikoilla kantimilla, ettei se itseasiassa kestäisi välinpitämättömien aktivoitumista, koska tuo heikentäisi Unionin perinteistä johtoa? Toki nyt nähtiin äänestysvilkkauden kasvua, eikä tuo pahemmin ilmentynyt "kriittisten ja hajoittajien" ääninä. Tulee kuitenkin huomata, että kriittisyys on monikärkistä. Huomioida tulee myös se, että ympäri eurooppaa on tullut ristiriitaisia tuloksia sen eri osista. Unioni on kirjava.

 

Vihreän aatteen nousu Unionissa on piikkiä lihaan siinä missä "hajoittajien" nousu olisi ollut. Vihreän aallon realisoituminen on vielä katsomaton kortti. Onko vihreä linja maltillinen vai aletaanko valtapuolueiden kovia linjanvetoja lunastaa käytännössä? Lupaaminen on ollut liian helppoa perinteisille hiipuville puolueille ilmastokysymyksissä. Ei ehkä ole ollut ihan kirkkaana mielessä se käytännön toteutuksen puoli asiassa, joka voi olla nyt edessä. Vihreillä itsellään on myös edessään luovimista, jolla kasvattaa kannatustaan saaden hankkeitaan läpi.

 

Jostain muistui mieleeni YlePuheen taannoinen Unionin "ytimien" Jyrki Kataisen haastattelu. Siitä jäi mieleeni pariin kertaan todettu nokkimisjärjestys "yritykset ja ihmiset", "yritykset ja kansalaiset". Jää nähtäväksi miten Euroopan ydin eli perinteiset suuryritykset ottavat lopulta vastaan koventuvan ilmastopolitiikan. Toisaalta miten ihmiset/kansalaiset ottavat vastaan "maksumiehen" roolinsa. Ehkä etenkin eurooppalainen osaaminen päästöjen vääristelystä tulee tarpeeseen, jotta päästään mielyttävään lopputulokseen

]]>
0 http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276615-vihrea-hiili-ja-terasyhteiso-vaikuttaa-legitiimilta#comments Demokratia EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Euroopan unioni Mon, 27 May 2019 08:48:46 +0000 Miikka Satama http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276615-vihrea-hiili-ja-terasyhteiso-vaikuttaa-legitiimilta
Lohjan valtuusto lakkautti kolme kyläkoulua http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276180-lohjan-valtuusto-lakkautti-kolme-kylakoulua <p>Ikkalan koulu säilyy.</p><p>Valtuuston kokous 15.5.2019 oli pitkä ja rankka. Kokousasialistalla oli talouden tasapainottamisohjelma, ja liitteenä oli neljän lautakunnan säästölistaa. Valtuuston puheenjohtajan esityksestä kävimme ensin asialistan muita asiakohtia läpi.</p><p>Oli varsin erikoista, että samalla kun valtuuston piti päättää veronmaksajien kurittamisesta palveluita leikkaamalla, piti myös päättää oli Ojamon monitoimijatalon allianssin toteuttamisvaiheeseen siirtymisestä ja investointipäätöksestä. Tämän investointikohteen rakennuskustannusten arvio on noin 20 miljoonaa euroa. Mistä ne rahat saadaan? Päätösesityksessä luki, että Lohjan kaupungin vuoden 2020 talousarvioon, vuosien 2021-2022 taloussuunnitelmaan ja jälkivastuuajalle varataan määrärahat hankkeen toteuttamista varten myöhemmin valittavan rahoitusmallin mukaan.</p><p>Lohjan valtuustoryhmän <strong>Jan Tallqvist</strong> ei vastustanut ojamolaisten koulutilojen järjestämistä, mutta kyseenalaisti monitoimijatalon järkevyyden ottaen huomioon, että Lohjan väestöennuste on kielteinen. Tallqvistin tekemä vastaesitys on tässä: &rdquo;<em>Esitän, että tämä ASIA #3:&nbsp;</em><em><u><strong>Ojamotalon allianssin toteutusvaiheeseen siirtyminen / investointipäätös</strong></u></em>&nbsp;<em>palautetaan valmisteluun&nbsp;ja tarkastellaan uudestaan koulun oppilaskapasiteetti. Tarkastelussa tulee huomioida laskevat lapsiennusteet, väistökouluista vapautuvien tilojen käyttö, jo suunnitellut Laurentiustalo ja Järnefeltin vaikutukset, sekä mahdollisuus säätää oppilaaksiottoaluetta. Sen jälkeen koulumitoitus tarkistetaan niin, ettei rakenneta ylisuurta koulua, vaan suunnitellaan koulu, joka on laajennettavissa ja joka voidaan toteuttaa vaiheittain muuttuvien tarpeiden mukaan.&rdquo;</em></p><p>Suhtaudun kriittisesti megasuuriin kouluihin monista syistä. Yksi konkreettinen perustelu on se, että suurten monitoimitalojen sisäilmaongelmat merkitsevät miljoonien eurojen menoja korjauksiin ja väistötiloihin. Väistötilojenkin tulee olla massiivisia. Toinen perustelu on ympäristönäkökulma. Palvelurakenteen keskittäminen pakottaa kaukanakin asuvat kuntalaiset tulemaan palvelun ääreen omilla autoillaan. Lohjalla ei ole toimivaa julkista liikennettä. Pieniä koululaisia kuljetetaan tuntikausia ympäri Lohjaa aamuin illoin. Lapsille jää vähemmän aikaa harrastuksiin. Myös työntekijöiden työmatkat ovat pitkiä. Hiilijalanjälkeä syntyy.</p><p>Koska vastaesitys oli tehty ja kannatettu, äänestimme asiasta. Olin Jan Tallqvistin esityksen kannalla. Tallqvistin esitys kuitenkin hävisi, ja Ojamon monitoimijatalon projektia jatketaan.</p><p>Eri päätösten jälkeen siirryttiin illan hankalimpaan asiaan eli säästölistojen käsittelyyn.</p><p>Ryhmäpuheenvuoroissa vedottiin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen. Sdp:n <strong>Jarmo Aho</strong> kertoi SDP:n lähteneen siitä, että päätöksiä ei voida siirtää eteenpäin ja toivoi, että jokainen ryhmä tekisi kantansa selväksi ja esittäisi säästövaihtoehtoja. Demarit eivät olleet valmiita nostamaan veroa.</p><p>Kokoomuksen <strong>Pekka Luoma</strong> kertoi, että 6 vuotta sitten kuntaliitoksesta oli tehty selvitys, jossa kuvailtiin uhkia ja mahdollisuuksia. Luoman mukaan Lohjalla uhat ovat toteutuneet, mutta kuntaliitosten potentiaalia ei ole hyödynnetty. Luoman mukaan organisaatiouudistus tehtiin sote-uudistusta silmällä pitäen, mutta organisaatiouudistus ei ole toiminut.</p><p>Vihreiden <strong>Urpo Uotila</strong> esitti kaksi kysymystä. Toinen niistä oli se, että olemmeko epäonnistuneet, kun olemme tässä tilanteessa? Ehkä vastaus Uotilalle löytyy Pekka Luoman sanoista.</p><p>Ne päätökset mitä teemme nyt vaikuttavat tulevaisuudessa. Tulevalla valtuustolla on suuria haasteita edessään, ja nykymenolla lisää terveitä kouluja uhrataan monitoimijatalojen alttarille. Raha Lohjalla on tärkeämpää kuin kaikkien lohjalaisten hyvinvointi.</p><p><strong>Vasemmisto</strong><strong>n Matti Pajuoja</strong> oli sitä mieltä, että valtuustoryhmässä ei suostuttaisi kaikkeen ja että pienet koulut säilytettäisiin. (Katsoin muuten jälkikäteen, että Matti Pajuoja itse äänesti Ikkalan koulun lakkauttamisen puolesta). Pajuoja puhuu paljon, joten toivon mukaan hänen sormensa vain lipsahti väärälle napille.</p><p>Kaupunginhallitus oli poistanut Ikkalan ja Pullin koulut pääsäästölistalta, mutta valtuuston kokouksessa kokoomuslainen Pekka Luoma esitti Ikkalan koulun lakkauttamista. Demari Jarmo Aho kannatti Luoman esitystä. Vastaavasti demari <strong>Leena Saari </strong>esitti Pullin koulun lakkauttamista, ja Jarmo Aho kannatti sitä.</p><p>Valitettavasti valtuuston enemmistö oli sitä mieltä, että Pullin, Maksjoen ja Nummenkylän koulut voidaan lakkauttaa. Nyt kyseisten koulujen lakkauttamispäätös siirtyy lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyyn ja sitä kautta taas valtuustoon. Koululaisten siirtoa ei voida heti toteuttaa, koska vastaanottavissa kouluissa pitää tehdä muutoksia. Esimerkiksi Mäntynummen koulun pihaan nousee lähivuosina uusi uljas monitoimijatalo, johon mahtuu satoja oppilaita. Sen hinta on noin 13 miljoonaa euroa. Pysyitte kärryillä investointilistan kohteista. Ojamotalon kustannusten arvio on noin 20 miljoonaa, Laurentiustalon 24 miljoonaa. Koska lasten määrä laskee ja huoli ympäristön tilasta kasvaa voidaan kysyä, mitä järkeä on rakentaa suuren suuria taloja, joihin osa ihmisistä joutuu matkustamaan?</p><p>Toiseksi, miksi tietoteknologian etuja ei osata käyttää opetuksessa niin, että koulumatkat vähenisivät? Ennen vanhaan opettajat matkustivat kouluun ja oppilaat menivät kävellen, pyörällä tai hiihtäen. Tulevaisuuden kouluihin mennään autolla, takseilla ja linja-autoilla, vaikka asian pitäisi olla ympäristönäkökulmasta juuri toisin. Vaikka oppilaat tarvitsevat entistä enemmän rauhaa, tuttua ympäristöä ja aikuisten huomiota, tulevaisuuden kouluissa niitä saa olla vähemmän. Kun Karstun koulun oppilailta kysyttiin, miten heillä on mennyt Routiomäen koulussa, moni vastasi, että Karstun koulun pihalla oli mukavampaa.</p><p>Lohjan kaupunginvaltuuston kokouksessa oli valopilkkuja, kuten se, että <strong>Ikkalan koulu </strong>säilyy. Nyt toivotaan, että Ikkalan koulu saisi pitkäaikaisen työrauhan. Epävarmuuden ja jatkuvan lakkautusuhan aikaa kun on kestänyt jo kuusi vuotta.</p><p><strong>Ryhmäkuri kaventaa demokratiaa</strong></p><p>Valtuuston kokouksessa äänestin kuten järkeni ja sydämeni sanoi. Olin ja olen edelleen eri mieltä valtuustoryhmäni muiden jäsenten kanssa paitsi kyläkoulujen lakkauttamisesta ja myös monitoimitalojen rakentamisesta. Tietenkin sisäilmaongelmia pitää hoitaa ja uusia kouluja rakentaa, jos on tarvetta, mutta eri mittakaavassa kuin nyt. Kymmenien miljoonien eurojen sijoittaminen uusien koulujen (monitoimitalojen) hienoihin seinäpintoihin ei tunnu järkevältä sijoitukselta silloin kun jopa tuntikehyksestä leikataan.</p><p>Valtuusto leikkasi orkesterilta 135 000 euroa. Sekään ei riittänyt valtuustoryhmälleni, joka halusi leikata 60 000 euroa lisää. Valtuustoryhmän kokouksessa kerroin, että ehdotus ei ollut järkevä, koska vahva kulttuuritarjonta on tärkeä vetovoimatekijä erityisesti eläkeläisille. Olin mielipiteideni kanssa yksin. Hyväksyn erilaiset mielipiteet, ja siksi en hyväksy sellaista toimintatapaa, jossa minun olisi pakko äänestää samalla tavalla kuin muut vain siksi, koska loput heistä ovat keskenään yhtä mieltä asiasta. Ei saa unohtaa, miksi meidät äänestettiin edustamaan valtuustoon lohjalaisia. Ryhmäkuri kaventaa demokratiaa. Varavaltuutettuna vastaan äänestäjille. Mielipiteiden moninaisuus ja erilaisuus on rikkaus, eikä mitään niskurointia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ikkalan koulu säilyy.

Valtuuston kokous 15.5.2019 oli pitkä ja rankka. Kokousasialistalla oli talouden tasapainottamisohjelma, ja liitteenä oli neljän lautakunnan säästölistaa. Valtuuston puheenjohtajan esityksestä kävimme ensin asialistan muita asiakohtia läpi.

Oli varsin erikoista, että samalla kun valtuuston piti päättää veronmaksajien kurittamisesta palveluita leikkaamalla, piti myös päättää oli Ojamon monitoimijatalon allianssin toteuttamisvaiheeseen siirtymisestä ja investointipäätöksestä. Tämän investointikohteen rakennuskustannusten arvio on noin 20 miljoonaa euroa. Mistä ne rahat saadaan? Päätösesityksessä luki, että Lohjan kaupungin vuoden 2020 talousarvioon, vuosien 2021-2022 taloussuunnitelmaan ja jälkivastuuajalle varataan määrärahat hankkeen toteuttamista varten myöhemmin valittavan rahoitusmallin mukaan.

Lohjan valtuustoryhmän Jan Tallqvist ei vastustanut ojamolaisten koulutilojen järjestämistä, mutta kyseenalaisti monitoimijatalon järkevyyden ottaen huomioon, että Lohjan väestöennuste on kielteinen. Tallqvistin tekemä vastaesitys on tässä: ”Esitän, että tämä ASIA #3: Ojamotalon allianssin toteutusvaiheeseen siirtyminen / investointipäätös palautetaan valmisteluun ja tarkastellaan uudestaan koulun oppilaskapasiteetti. Tarkastelussa tulee huomioida laskevat lapsiennusteet, väistökouluista vapautuvien tilojen käyttö, jo suunnitellut Laurentiustalo ja Järnefeltin vaikutukset, sekä mahdollisuus säätää oppilaaksiottoaluetta. Sen jälkeen koulumitoitus tarkistetaan niin, ettei rakenneta ylisuurta koulua, vaan suunnitellaan koulu, joka on laajennettavissa ja joka voidaan toteuttaa vaiheittain muuttuvien tarpeiden mukaan.”

Suhtaudun kriittisesti megasuuriin kouluihin monista syistä. Yksi konkreettinen perustelu on se, että suurten monitoimitalojen sisäilmaongelmat merkitsevät miljoonien eurojen menoja korjauksiin ja väistötiloihin. Väistötilojenkin tulee olla massiivisia. Toinen perustelu on ympäristönäkökulma. Palvelurakenteen keskittäminen pakottaa kaukanakin asuvat kuntalaiset tulemaan palvelun ääreen omilla autoillaan. Lohjalla ei ole toimivaa julkista liikennettä. Pieniä koululaisia kuljetetaan tuntikausia ympäri Lohjaa aamuin illoin. Lapsille jää vähemmän aikaa harrastuksiin. Myös työntekijöiden työmatkat ovat pitkiä. Hiilijalanjälkeä syntyy.

Koska vastaesitys oli tehty ja kannatettu, äänestimme asiasta. Olin Jan Tallqvistin esityksen kannalla. Tallqvistin esitys kuitenkin hävisi, ja Ojamon monitoimijatalon projektia jatketaan.

Eri päätösten jälkeen siirryttiin illan hankalimpaan asiaan eli säästölistojen käsittelyyn.

Ryhmäpuheenvuoroissa vedottiin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen. Sdp:n Jarmo Aho kertoi SDP:n lähteneen siitä, että päätöksiä ei voida siirtää eteenpäin ja toivoi, että jokainen ryhmä tekisi kantansa selväksi ja esittäisi säästövaihtoehtoja. Demarit eivät olleet valmiita nostamaan veroa.

Kokoomuksen Pekka Luoma kertoi, että 6 vuotta sitten kuntaliitoksesta oli tehty selvitys, jossa kuvailtiin uhkia ja mahdollisuuksia. Luoman mukaan Lohjalla uhat ovat toteutuneet, mutta kuntaliitosten potentiaalia ei ole hyödynnetty. Luoman mukaan organisaatiouudistus tehtiin sote-uudistusta silmällä pitäen, mutta organisaatiouudistus ei ole toiminut.

Vihreiden Urpo Uotila esitti kaksi kysymystä. Toinen niistä oli se, että olemmeko epäonnistuneet, kun olemme tässä tilanteessa? Ehkä vastaus Uotilalle löytyy Pekka Luoman sanoista.

Ne päätökset mitä teemme nyt vaikuttavat tulevaisuudessa. Tulevalla valtuustolla on suuria haasteita edessään, ja nykymenolla lisää terveitä kouluja uhrataan monitoimijatalojen alttarille. Raha Lohjalla on tärkeämpää kuin kaikkien lohjalaisten hyvinvointi.

Vasemmiston Matti Pajuoja oli sitä mieltä, että valtuustoryhmässä ei suostuttaisi kaikkeen ja että pienet koulut säilytettäisiin. (Katsoin muuten jälkikäteen, että Matti Pajuoja itse äänesti Ikkalan koulun lakkauttamisen puolesta). Pajuoja puhuu paljon, joten toivon mukaan hänen sormensa vain lipsahti väärälle napille.

Kaupunginhallitus oli poistanut Ikkalan ja Pullin koulut pääsäästölistalta, mutta valtuuston kokouksessa kokoomuslainen Pekka Luoma esitti Ikkalan koulun lakkauttamista. Demari Jarmo Aho kannatti Luoman esitystä. Vastaavasti demari Leena Saari esitti Pullin koulun lakkauttamista, ja Jarmo Aho kannatti sitä.

Valitettavasti valtuuston enemmistö oli sitä mieltä, että Pullin, Maksjoen ja Nummenkylän koulut voidaan lakkauttaa. Nyt kyseisten koulujen lakkauttamispäätös siirtyy lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyyn ja sitä kautta taas valtuustoon. Koululaisten siirtoa ei voida heti toteuttaa, koska vastaanottavissa kouluissa pitää tehdä muutoksia. Esimerkiksi Mäntynummen koulun pihaan nousee lähivuosina uusi uljas monitoimijatalo, johon mahtuu satoja oppilaita. Sen hinta on noin 13 miljoonaa euroa. Pysyitte kärryillä investointilistan kohteista. Ojamotalon kustannusten arvio on noin 20 miljoonaa, Laurentiustalon 24 miljoonaa. Koska lasten määrä laskee ja huoli ympäristön tilasta kasvaa voidaan kysyä, mitä järkeä on rakentaa suuren suuria taloja, joihin osa ihmisistä joutuu matkustamaan?

Toiseksi, miksi tietoteknologian etuja ei osata käyttää opetuksessa niin, että koulumatkat vähenisivät? Ennen vanhaan opettajat matkustivat kouluun ja oppilaat menivät kävellen, pyörällä tai hiihtäen. Tulevaisuuden kouluihin mennään autolla, takseilla ja linja-autoilla, vaikka asian pitäisi olla ympäristönäkökulmasta juuri toisin. Vaikka oppilaat tarvitsevat entistä enemmän rauhaa, tuttua ympäristöä ja aikuisten huomiota, tulevaisuuden kouluissa niitä saa olla vähemmän. Kun Karstun koulun oppilailta kysyttiin, miten heillä on mennyt Routiomäen koulussa, moni vastasi, että Karstun koulun pihalla oli mukavampaa.

Lohjan kaupunginvaltuuston kokouksessa oli valopilkkuja, kuten se, että Ikkalan koulu säilyy. Nyt toivotaan, että Ikkalan koulu saisi pitkäaikaisen työrauhan. Epävarmuuden ja jatkuvan lakkautusuhan aikaa kun on kestänyt jo kuusi vuotta.

Ryhmäkuri kaventaa demokratiaa

Valtuuston kokouksessa äänestin kuten järkeni ja sydämeni sanoi. Olin ja olen edelleen eri mieltä valtuustoryhmäni muiden jäsenten kanssa paitsi kyläkoulujen lakkauttamisesta ja myös monitoimitalojen rakentamisesta. Tietenkin sisäilmaongelmia pitää hoitaa ja uusia kouluja rakentaa, jos on tarvetta, mutta eri mittakaavassa kuin nyt. Kymmenien miljoonien eurojen sijoittaminen uusien koulujen (monitoimitalojen) hienoihin seinäpintoihin ei tunnu järkevältä sijoitukselta silloin kun jopa tuntikehyksestä leikataan.

Valtuusto leikkasi orkesterilta 135 000 euroa. Sekään ei riittänyt valtuustoryhmälleni, joka halusi leikata 60 000 euroa lisää. Valtuustoryhmän kokouksessa kerroin, että ehdotus ei ollut järkevä, koska vahva kulttuuritarjonta on tärkeä vetovoimatekijä erityisesti eläkeläisille. Olin mielipiteideni kanssa yksin. Hyväksyn erilaiset mielipiteet, ja siksi en hyväksy sellaista toimintatapaa, jossa minun olisi pakko äänestää samalla tavalla kuin muut vain siksi, koska loput heistä ovat keskenään yhtä mieltä asiasta. Ei saa unohtaa, miksi meidät äänestettiin edustamaan valtuustoon lohjalaisia. Ryhmäkuri kaventaa demokratiaa. Varavaltuutettuna vastaan äänestäjille. Mielipiteiden moninaisuus ja erilaisuus on rikkaus, eikä mitään niskurointia.

]]>
3 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276180-lohjan-valtuusto-lakkautti-kolme-kylakoulua#comments Demokratia Lohjan koulut Lohjan kylät Lohjan monitoimijatalot Ryhmäkuri Sun, 19 May 2019 08:20:14 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276180-lohjan-valtuusto-lakkautti-kolme-kylakoulua
Äänestitkö SAKta vaaleissa? http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276016-aanestitko-sakta-vaaleissa <p>SAK esitti jo ennen vaaleja mielenkiintoisia verolinjauksia ja edelleen nyt isommalla äänenpainolla mm.</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-iski-hallitusneuvotteluissa-kovat-esitykset-poytaan-yrittajavahennys-pois-kiristyksia-perintoveroon-kattava-varallisuusvero/ " title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-iski-hallitusneuvotteluissa-kovat-esitykset-poytaan-yrittajavahennys-pois-kiristyksia-perintoveroon-kattava-varallisuusvero/ ">https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-iski-hallitusneuvotteluissa-kovat...</a> (etsi oikeaa linkkiä sieltä tai muualta)</p><p>Miten tällainen epädemokraattinen syöpä saataisiin kitkettyä pois häiriköimästä talouden dynamiikkaa?, olisko esim. yleishaitallisten toimijoiden toiminta (lue: ammattiyhdistysliikkeet) ainakin saatava verotuksen alle, ennen kuin maa muutoin verotetaan kuoliaaksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SAK esitti jo ennen vaaleja mielenkiintoisia verolinjauksia ja edelleen nyt isommalla äänenpainolla mm.

https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-iski-hallitusneuvotteluissa-kovat-esitykset-poytaan-yrittajavahennys-pois-kiristyksia-perintoveroon-kattava-varallisuusvero/  (etsi oikeaa linkkiä sieltä tai muualta)

Miten tällainen epädemokraattinen syöpä saataisiin kitkettyä pois häiriköimästä talouden dynamiikkaa?, olisko esim. yleishaitallisten toimijoiden toiminta (lue: ammattiyhdistysliikkeet) ainakin saatava verotuksen alle, ennen kuin maa muutoin verotetaan kuoliaaksi. 

 

 

]]>
25 http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276016-aanestitko-sakta-vaaleissa#comments Demokratia SAK Wed, 15 May 2019 16:17:32 +0000 Rafael Rantala http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276016-aanestitko-sakta-vaaleissa